Yli 72 prosenttia Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yritysjohtajista on sitä mieltä, että oppisopimuksissa tulee ottaa käyttöön palkkaporrastus eli mahdollistaa työehtosopimuksia alhaisemmat palkat. Kyselyyn vastasi lähes 950 Suomen kauppakamareiden jäsenyritystä. Kysely tehtiin maaliskuun lopussa.
Yhteensä 922 yritystä vastasi kysymykseen “mistä väittämistä olet samaa mieltä liittyen osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen”. Näistä 667 eli 72,3 prosenttia oli sitä mieltä, että oppisopimuksiin tulisi ottaa käyttöön palkkaporrastus.
Keskuskauppakamarin johtaja Ann-Mari Kemellin mukaan vastaukset osoittavat, että työvoimapulan helpottaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen vaativat jatkuvaa, elinikäistä oppimista sekä joustavuutta koulutusjärjestelmään.
“Keskuskauppakamari on hallitusohjelmatavoitteissaan vaatinut oppisopimusten käytettävyyden parantamista. Oppisopimus on nykyisellään liian kallis usealle yritykselle ja toimialalle. Olemme ehdottaneet palkkaporrastusta, jossa ensimmäistä tutkintoaan suorittavan lähtöpalkka voisi olla 30–50 prosenttia ammattityöntekijän tasosta. Palkan kehittyminen sidottaisiin opinnoissa etenemiseen”, hän sanoo.
Tällä hetkellä oppisopimuksella opiskelevalle on maksettava alusta alkaen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vaikka ammattitaidottoman opiskelijan tuottavuus ja taidot eivät ole vielä opintojen alkuvaiheessa ammattilaisen tasolla.
Oppisopimuksen palkkaporrastuksen lisäksi yli puolet (54,9 prosenttia) vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että hyvin resursoitu, koulupudokkaille kohdennettu pakollinen kymppiluokka on tehokkaampi tapa ehkäistä syrjäytymistä kuin yleinen oppivelvollisuuden pidentäminen.
“Oppivelvollisuuden pidentäminen koskee koko ikäluokkaa, kun taas ongelmat koskevat suhteellisen pientä joukkoa. Kohdennetut toimet niitä erityisesti tarvitseville ovat luonnollisesti tehokkaampi tapa torjua eriarvoisuutta kuin kaikille suunnattu yleinen toimenpide”, Kemell sanoo.
Ann-Mari Kemellin mukaan työllisyysasteen nostamiseksi ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan useita eri tavoin vaikuttavia toimia – niin uusia kuin paranneltuja vanhojakin. Osaavan työvoiman saaminen edellyttää laajaa keinovalikoimaa sekä asennemuutosta.
“Pula osaavasta työvoimasta on muodostunut kasvun esteeksi jo nyt eri puolilla Suomea. Tulevina vuosina tämänkaltainen kehityskulku lisääntyy muun muassa väestön ikääntymisen ja osaamisvaatimusten muuttumisen vuoksi. Tutkintokokonaisuuksien sijaan meidän täytyy kehittää joustavampia opintokokonaisuuksia sekä myös oppimis- ja koulutuskäytäntöjä, jotta työelämän muutokseen voidaan nopeasti reagoida. Oppisopimusten nykyistä laajempi käyttö on yksi ratkaisu ongelmaan”, hän sanoo.