Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää vientikauppoja toteutumatta, koska ne eivät tunne riittävästi vientikaupan rahoitusvaihtoehtoja, osoitti kesäkuussa julkaistu Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämä vientikaupan rahoitusbarometri. Pk-yritysten vientiosaamista vahvistaakseen Finnvera ja Kauppakamarit yhteistyössä pankkien ja luottovakuuttajien kanssa käynnistävät nyt valtakunnallisen vientikaupan rahoituskiertueen. Yli 15 aluetilaisuudessa jaetaan valituille, kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille tietoa asiasta. Kiertue käynnistyy 26.9.2018 Jyväskylästä ja kattaa syksystä 2018 ja kevääseen 2019 kaikki keskeiset kasvukeskukset Suomessa.
Vientikaupan rahoitusbarometrin mukaan keskisuurissa ja pienemmissä yrityksissä tunnetaan vientikaupan luottoriskien hallinta ja ostajarahoituksen tavat yllättävän heikosti. Lisäksi barometrin mukaan 15 %:lla kaikista vastanneista on jäänyt tärkeitä vientikauppoja toteuttamatta rahoitukseen tai luottoriskin hallintaan liittyvistä syistä. Tärkeimpänä syynä tähän on, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään.
– Tutkimuksemme mukaan pk-yritykset häviävät vientikauppoja ostajarahoitukseen tai luottoriskien hallintaan liittyvien seikkojen vuoksi, joten vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen on välttämätöntä, korostaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Heikkilän mukaan huolestuttavaa on, että ostajarahoituksen puutteesta ovat kärsineet etenkin voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joilla on suurin potentiaali kansainvälistymiseen.
Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu luottoriskeiltä lainkaan
Vientikaupan rahoitusbarometrin mukaan puolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan ja hallitaan varsin heikosti pk-yrityksissä.
– Useat pk-yritykset eivät tunne tapoja suojautua luottoriskeiltä eivätkä osaa käyttää eri rahoitustapoja. Vientikauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa, harmittelee Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Rahoittajat, luottovakuuttajat ja kauppakamarit yhdessä lisäämässä rahoitusosaamista
Finnveran ja Keskuskauppakamarin aloitteesta käynnistetään nyt pk-ja mid cap -vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja Kauppakamarien lisäksi pankeista Danske Bank, Handelsbanken, Nordea ja OP sekä luottovakuuttajat Atradius, Coface, Euler Hermes ja Tryg Garanti.
Syyskuussa käynnistyvä kiertue jatkuu aina keväälle 2019 ja kattaa ainakin seuraavat paikkakunnat: Jyväskylä (26.9.), Helsinki (28.9.), Tampere (3.10.), Seinäjoki (5.10.), Kuopio (10.10.), Rovaniemi (7.11.), Oulu (9.11.), Turku (13.11.), Lappeenranta (21.11.) ja Joensuu (27.11.). Myöhemmin alueelliset tilaisuudet on tarkoitus pitää Lahdessa, Vaasassa, Hyvinkäällä, Mikkelissä, Kotkassa, Porissa ja Raumalla.
Alueellinen kauppakamari antaa tarvittaessa lisätietoja alueellisista tapahtumista, joissa on aina mukana Finnveran, pankin ja luottovakuuttajan asiantuntijat sekä yritysesimerkkejä. Maksuttomat tilaisuuden on tarkoitettu ensisijaisesti vientikaupan rahoitusosaamista ja luottoriskien suojaamista kaipaaville pk-yrityksille.
– Meillä kaikilla – pankit ja luottovakuuttajat mukaan lukien – on vahva yhteinen tahtotila edistää suomalaista vientiä ja talouskasvua. Siksi yhdessä järjestämme talkoohengessä näitä vientirahoituksen työpajoja eri puolilla maata. Menemme yritysten luo ja madallamme kynnystä, jotta voisimme saavuttaa valtakunnallisestikin julkilausutun tavoitteen lisätä pk-vientiyritysten määrää, Heikkilä ja Vuori korostavat.
Vientikaupan rahoitusbarometrin toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia ja vientiliikevaihto keskimäärin 12,7 miljoonaa euroa.