Hallitus teki puoliväliriihessään useita myönteisiä päätöksiä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Avoimen korkeakoulutuksen laajentaminen tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja maksuttomat opinnot avoimessa korkeakoulussa toisen asteen jälkeen ovat tärkeitä keinoja vastata koulutuskysyntään. Samalla kokonaisuutta hämmentävät korkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epäselvä rahoitus uusille aloituspaikoille.
”On erinomaista, että toisen asteen koulutuksesta valmistuneille ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimen korkeakoulun opintoihin. Tämä tukee nuoria siirtymävaiheessa ja ehkäisee koulutuksen ulkopuolelle jäämistä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Avoimen korkeakoulun roolia vahvistetaan myös mahdollistamalla kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittaminen avoimen väylän kautta. Samalla sääntelyä vapautetaan niin, että korkeakoulut voivat joustavammin kattaa koulutuksen kustannuksia.
”Hienoa, että tutkinnon suorittaminen avoimessa tehdään mahdolliseksi. Tämä lisää joustavuutta työn ohella tapahtuvaan jatkuvaan oppimiseen ja alanvaihtoon,” Pulkkinen sanoo.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on tarkoitus lisätä ja suunnata erityisesti talouskasvua tukeville aloille, kuten ydin- ja energiatekniikkaan.
”Tämä on strategisesti tärkeä linjaus, mutta rahoituksen kohtalo jäi epäselväksi – varsinkin kun samassa paketissa tehtiin yli 50 miljoonan euron leikkaukset korkeakoulutukseen. Aloituspaikkoja olisi kannattanut suunnata rohkeasti ensimmäistä tutkintoa suorittaville,” Pulkkinen sanoo.
Ammatillinen koulutus säästyi leikkauksilta, mutta myöskään merkittävistä uudistuksista, kuten avoimen ammatillisen koulutuksen käynnistämisestä ei linjattu, Pulkkinen muistuttaa. Sen sijaan kunnille kohdistuvat valtionosuusleikkaukset merkitsevät koulutukseen säästöpaineita.
”Vaikka valtionosuuksiin kohdistuvat säästöt ovat maltillisia, jokainen leikkaus näkyy koulutuksen arjessa ja esimerkiksi siinä tuessa, mitä oppijoille pystytään tarjoamaan. Toisaalta ammatillisen koulutuksen säästyminen leikkauksilta on hyvä uutinen, sillä yrityksillä on vahva tarve osaaville tekijöille ja uudistuvalle osaamiselle,” sanoo Pulkkinen.
Pulkkisen mukaan maahanmuuttopolitiikassa tehtiin maltillisia, mutta oikeaan suuntaan vieviä päätöksiä. Tavoitteena on maahantulolle yhden luukun periaate, joka sisältää ensitunnistautumisen ulkomailla, henkilökorttien saamisen, pankkitilien avaamisen sekä kotikuntarekisteröinnin.
”On hienoa, että kansainvälisten osaajien maahantulon sujuvuutta edistetään, sillä parhaimmillaan uudistus vähentää hallinnollista työtä, nopeuttaa töiden aloittamista ja vahvistaa kansainvälisen osaajan kokemusta siitä, että on Suomeen tervetullut,” Pulkkinen sanoo.
