Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.
Kansalaisuuslain muutosehdotukset koskevat kansalaistamiseen vaadittavaa asumisaikaa. Asumisaika nostettaisiin viidestä kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
”Kansalaisuuden saaminen on keskeinen keino juurruttaa uusia tulijoita Suomeen ja rakentaa luottamusta siihen, että elämää ja työuraa kannattaa pitkäjänteisesti rakentaa tällä eteenpäin. Meillä on jo nykyisellään haasteita ulkomaalaisten osaajien pitovoimassa ja kansainvälisistä osaajista käydään kilpailua myös muiden EU-maiden kanssa. Suomen ei kannata tieten tahtoen heikentää omaa asemaa tässä kilpailussa, koska tarvitsemme kansainvälisiä osaajia”, sanoo Pulkkinen
Keskuskauppakamari muistuttaa, että Suomi käy koko ajan tiukentuvaa kilpailua osaajista. Muun muassa Saksassa on juuri helpotettu kansalaisuuden hakemisen ehtoja uudella lainsäädännöllä.
Asumisaikaa hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrien vähentäminen ei vastaa tätä päivää
Kansalaisuuslain muutosehdotukset tulevat koskemaan myös asumisaikaa hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä sitä, että suomalaiselle työnantajalle ulkomailla tehty työ ja suomalaiseen tutkintoon kuuluvat ulkomaanjaksot tulisi katsoa hyväksyttäviksi poikkeuksiksi.
”Monen suomalaisen, kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen työllistämän erityisasiantuntijan työnkuvaan kuitenkin kuuluu runsaasti matkustamista, eikä työnsä tekemisestä saisi rangaista kansalaisuuden asumisaikaa laskettaessa. Vähintään Suomessa kouluttautuminen ja työn tekeminen tulisi vaikuttaa osaajan asemaa positiivisesti ja lyhentää vaadittavaa asumisaikaa”, sanoo Pulkkinen.
