Kiinassa toimivat suomalaisyritykset selvisivät poikkeuksellisen hyvin kevään koronaviruspandemiasta ja toistaiseksi näyttää siltä, että yritysten toiminta on palautunut lähes normaalille tasolle. Suomalaisyritysten ei kannatakaan nyt viivytellä vientiä, vaan uskaltaa ottaa rohkeita askeleita maailman markkinoille.
Keskuskauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaava asiantuntija Jenni Isola kertoo, että suomalaisyritysten liiketoiminta Kiinassa on palautunut lähes normaalille tasolle. Koronaviruspandemian iskiessä jo pitkään maassa toimineet suomalaisyritykset kokivat lyhyen seisahduksen, josta ne ovat selvinneet poikkeuksellisen hyvin.
”Jos yritykset kärsivät joiltain osin pandemian aikana, tasapainotti verkkokaupan osuus ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotto laskua. Joissain tapauksissa esimerkiksi tehtaat Kiinassa eivät sulkeutuneet lainkaan. Tämä on selkeä viesti siitä, että suomalaisyritysten ei nyt tule missään nimessä epäröidä ja viivytellä vientiä, vaan uskaltaa ottaa rohkeita askeleita ja raivata tilaa maailman markkinoilla. Loppuvuoden kasvu tulee hyvin todennäköisesti kansainvälisiltä markkinoilta, kun kotimaan talous vasta aloittaa toipumisensa”, Isola sanoo.
Isola peräänkuuluttaa, että vienti Kiinaan pitää saada elpymään nopeasti. Hän pitää epätodennäköisenä, että Suomen ja Kiinan välinen kauppa kasvaisi kuluvana vuonna, sillä koronaviruspandemia iski tavarakaupan lisäksi palveluvientiin. Kiina on Suomen merkittävin kauppakumppani Aasiassa, ja kuudenneksi tärkein vientimaa Suomelle. Vienti laski viime vuonna jo hieman, yhden prosentin verran, noin 3,5 miljardiin euroon.
”Suomalaisyrityksillä on hyviä mahdollisuuksia menestyä Kiinassa erityisesti digitalisaation, terveysteknologian, älyliikenteen- ja energian ja puhtaiden elintarvikkeiden sektoreilla. Suomen ja Kiinan väliset tulli- ja tariffisopimukset ovat pysyneet ennallaan ja Kiina tulee tarvitsemaan lähitulevaisuudessa ulkomaisia investointeja”, Isola sanoo.
Suomella on tällä hetkellä erittäin hyvät suhteen Kiinaan ja kahdenvälisen suhteen rakentamista on syytä jatkaa aktiivisesti myös tulevaisuudessa.
”Kiina on tänä vuonna vahvasti EU:n agendalla. Vaikka Suomi EU:n mukana pyrkii toimimaan yhtenäisesti Kiinan suhteen, on hyvä pitää mielessä, että Kiina jakaa mielellään EU-maat osiin, joiden kanssa saatetaan toimia eri tavoin ja aikatauluin”, Isola jatkaa.
Isolan mukaan myös Suomi-Kiina kauppayhdistys on pysynyt aktiivisena koko koronaviruspandemian ajan. Kauppayhdistyksen toiminta on korostunut pandemian aikana, kun tarve luotettavalle ja ajankohtaiselle on kriisitilanteen aikana on kasvanut.
