Tilastokeskuksen aamulla julkistamien lukujen valossa teollisuuden suhdannetilanne jatkui edelleen varsin hyvänä syyskuussa. Uusien tilausten arvo nousi 37,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Lukema kuulostaa kovalta, mutta todellisuus ei ole aivan yhtä huikaiseva, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
”Syyskuun tilastojen tulkinnassa täytyy edelleen erottaa alhaisen vertailutason vaikutus viimeaikaisesta suhdannekehityksestä. Viime vuoden syyskuussa teollisuus oli jo varovaisesti kipuamassa koronakuopasta, mutta nousu oli vasta alkanut, ja tilauslukemat olivat edelleen vaisuja. Jos uusien tilausten kehitystä verrataan muutamaan edelliseen kuukauteen tänä vuonna, voi todeta, että suhdannekehitys kulkee juuri nyt pikemminkin vaakasuunnassa kuin ylöspäin”, Appelqvist sanoo.
Appelqvist muistuttaa, että uusien tilausten tilasto mittaa tilauksien arvoa, ei määriä. Siksi tilauskertymää pullistaa tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvasti juuri hintojen nousu. Syyskuussa teollisuuden tuottajahinnat olivat yli 19 prosenttia korkeammalla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
”Tilausten arvonnousu on toki sekin hyvä asia, mutta se kertoo paljolti myös tuotantopanosten hintojen noususta. Raaka-aineiden kallistuessa yritysten kohtalonkysymykseksi muodostuu se, pystytäänkö kustannusten nousu siirtämään lopputuotteisiin vai joudutaanko itse kärvistelemään kannattavuuden heikentyessä. Lisäksi iso siivu kakusta siirtyy raaka-aineiden tuottajille, eikä sitä kautta synny arvonlisäystä Suomeen”, Appelqvist sanoo.
”Myönteistä on kuitenkin se, että myös teollisuustuotanto kipusi ylöspäin syyskuussa. Tuotantomäärät nousivat 0,5 prosenttia suhteessa elokuuhun ja 6,6 prosenttia verrattuna viime vuoden tasoon”, Appelqvist sanoo.
Appelqvistin mukaan syyskuun teollisuuslukuihin voi olla tyytyväinen, mutta liikaa ei kannata innostua.
”Kansainvälisen talouden tuoma vetoapu on edelleen kohtalaista, mutta koronakriisin akuutista vaiheesta elpymisen helpoin vaihe on jo takana. Jatkossa huomio kohdistuu pidempään aikaväliin eli siihen, kuinka pitkälle kasvu jatkuu. Koronakuoppa on jo kurottu umpeen. Nyt vaikuttaa siltä, että tahti on hidastumassa.”
Viime aikoina teollisuustuotanto on yskinyt monissa maassa, ja tehtaat kärsivät kustannuspaineita ja tuotantopanosten saatavuusongelmista.
”Toistaiseksi Suomen tehtailla työt silti etenevät hyvin, ja ongelmat kohdistuvat pikemminkin yksittäisiin yrityksiin. Ei kannata kuitenkaan tuudittautua siihen, että Suomi voisi olla kokonaan immuuni komponenttien saatavuusongelmille. Lähikuukausien isoja avoimia kysymyksiä on se, jatkuuko suotuisa kehitys vai yleistyvätkö tuotantovaikeudet. Komponenttien saatavuuden lisäksi tuotannon kasvun jarruksi tulee muodostumaan enenevässä määrin myös pula osaavasta työvoimasta”, Appelqvist sanoo.
