Työttömyysluvut nousseet voimakkaasti – Kasvua liki 80 000 työttömän verran

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäkon huolissaan työttömyyden trendiluvun voimakkaasta, joskin odotetusta kasvusta. Edelliseen kuukauteen verrattuna kasvua on liki 80 000 työttömän verran. Kotamäki muistuttaa, että jos kaikki lomautetut ihmiset otettaisiin luvuissa huomioon työttöminä, olisi työttömyysaste vielä korkeampi. 

Työllisyys on 72 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 70,4 prosenttia vuoden 2020 toukokuussa. Työttömyysasteen trendi oli 10,9 prosenttia toukokuussa 2020.

”Työttömyyden trendiluku on noussut melko voimakkaasti edelliseen kuukauteen verrattuna. Kasvua on liki 80 000 työttömän verran. Siitä huolimatta korona ei vielä näy todellisella painollaan. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus, joka tehdään tiettyjen ennalta määrättyjen sääntöjen mukaisesti, jotka eivät täysin sovellu koronakriisin ympäristöön. Nyt kannattaa katse suunnata kyselytutkimuksen kanssa myös rekistereihin, joiden tietoja onneksi Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee”, Kotamäki sanoo. 

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema rekisteripohjainen aineisto on nimeltään työnvälitystilasto. Sen mukaan työttömien osuus työvoimasta oli toukokuussa 16,5 prosenttia. 

”Työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste on noussut liki kahdeksalla prosentilla sitten huhtikuun. Työttömyyden kasvua selittää erityisesti lomautettujen määrä, joka oli toukokuussa 158 000. Vuonna 2019 lomautettuja oli keskimäärin alle 15 000 kuukaudessa. Näemme, että koronakriisi on päällä, kunhan katsomme oikeita lukuja. Suomalainen lomautusjärjestelmä on ihan kelvollinen työkalu tällaisessa kriisitilanteessa. Se antaa joustoa työnantajalle ja turvaa työntekijälle”, Kotamäki sanoo. 

”Tällä hetkellä keskeinen kysymys kuuluu, kuinka iso osa lomautetuista lopulta jää työttömiksi ja ketkä pääsevät palaamaan sorvin ääreen? Yhdysvalloissa on arvioitu, että noin 40 prosenttia koronan takia irtisanotuista menettävät työnsä pysyvästi. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 65 000 työtöntä lisää lyhyellä aikajänteellä”, Kotamäki laskee. 

Hallitus on linjannut pitävänsä kiinni työllisyystavoitteestaan päivittäen sitä kunnianhimoisemmaksi. 

”Hallitus pitää edelleen kiinni työllisyystavoitteestaan ja hyvä niin. Mutta kyllä koronakriisi on jälleen nostanut tavoitteen vaikeuskerrointa entisestään. Tällä hetkellä linjattu 75 prosentin raja on jo yli 70 000 työllisen päässä. Niitä rakenteellisia eli pysyväisluonteisesti työllisyyttä kasvattavia toimia on nyt odotettu ja odotettu kuin kuuta nousevaa. Viimeisen tiedon mukaan hallitus lupaa toimenpiteitä syksyn budjettiriihessä. Kerta toisensa jälkeen konkreettisten toimenpiteiden linjaaminen on kuitenkin siirtynyt, mutta koronakriisin alla piileskelee edelleen Suomen kansantalouden työmarkkinoihin ja ikääntymiseen liittyvät haasteet. Niihin tulisi viimein kiinnittää huomiota ennen kuin hallituskausi loppuu ja taas ihmetellään, että miten tässä nyt näin kävi”, Kotamäki pähkäilee. 

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurissa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä.  Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista. 

Kategoriat:Talous, Koronakriisi, Työllisyys, Mauri Kotamäki