Mikkelissä toimii yksi elinkeinoelämän, tieteen ja kulttuurin historiatiedon säilytyspaikoista, Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto. Arkistossa on 30 kilometrin verran aineistoja 1500-luvulta asti – ja aineisto kasvaa yhä, myös sähköisten aineistojen muodossa. Aineistojen kautta yritysten ja järjestöjen historia tulee osaksi yhteiskunnan historiaa.
Suomen elinkeinoelämän keskusarkiston eli Elkan johtaja Jarmo Luoma-aho kertoo toiminnan perustyön olevan elinkeinoelämään liittyvien aineistojen keruu, säilytys ja tutkijapalvelu. Aineistoja saadaan elinkeinoelämältä eli yrityksiltä ja järjestöiltä, kuin myös yksityishenkilöiltä.
“Aineistoja luovuttamalla voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja tukea tutkimusta. Aineistoilla on myös kulttuuriarvoa. Aineistot ovat meillä pysyvästi säilytettävissä.”
Keskusarkisto on toiminut neljänkymmenen vuoden ajan. Säätiön taustalla perustajina ovat olleet elinkeinoelämän, tiede- ja kulttuurialan sekä Mikkelin paikallisia toimijoita. Keskuskauppakamarikin on yksi Elkan perustajajäsenistä.
Aineistoa arkistossa on Hangosta Petsamoon. Ajallisesti aikaisimmat ovat 1500-luvulta, yleisimmät 1800-luvun puolestavälistä 1900-luvulle. Vain 20 vuotta vanhaakin aineistoa on, 2000-luvun alusta.
Tähän mennessä on kerätty paperiaineistoa, mutta sähköistä aineistoa otetaan myös vastaan ja toimintaa kehitetään niin, että voidaan ottaa tuoretta sähköistä aineistoa. Luoma-aho muistuttaa sähköisen materiaalin vanhenevan nopeasti hieman talletuspaikasta riippuen, ellei sitä siirretä pysyvään arkistoon.
Miten tullut aineisto käsitellään ja miten sitä saa katseltavaksi?
“Aineisto järjestetään, luetteloidaan ja tietokantaan syötetään metatietoja. Aineistoja voi tutkia Elkan tutkijasalissa tai kaukolainaamaalla niitä luotettaviin arkistoihin. Asiakirjojen julkisuuteen saattaa liittyä jonkin verran käyttörajoituksia, jotka perustuvat luovutussopimuksen käyttöehtoihin tai lainsäädäntöön”, Luoma-aho kertoo.
Sähköistä arkistoa voi selata Elkan sivuilla. Luoma-aho kertoo heidän julkaisevan aktiivisesti sosiaalisen median kanavissaan Facebookissa ja Youtubessa aineistoja, jotka usein kiinnostavat suurta yleisöä.
Elkan asiakkaita eli aineistojen käyttäjiä ovat opinnäytetyöntekijät, harrastajat kuten sukututkijat, paikallishistorian harrastajat ja käytännön tarpeisiin liittyvät käyttäjät – esimerkiksi puutalojen piirustuksia kysellään remonttien tekoa varten. Yritykset voivat käyttää aineistoja kuten kuvia visuaalisessa viestinnässään.
Pitkiä työuria, joista muistetaan
Työntekijöitä Elkassa on neljätoista, ja moni tekee saman työnantajan palveluksissa pitkän työuran. Kun IT-asiantuntija Jari Lehtoselle tuli täyteen 40 vuotta työuraa Elkassa, Luoma-aho haki hänelle ansiomerkkiä pitkäaikaisesta ja sitoutuneesta työstä.
“Lehtonen on ollut keskeinen henkilö it-toimintamme kehittämisessä. Hän todella on merkin saamisen arvoinen”, kertoo Luoma-aho.
Etätyöajan vuoksi suunniteltua tilaisuutta ei pystytty järjestämään, joten merkki ja lahjat vietiin Lehtoselle yllätyksenä kotiin.
Kysyimme Lehtoselta, miltä ansiomerkin saaminen tuntui.
“Onhan tämä merkki siitä, että on huomattu ja että jotain on tehnyt oikein”, Lehtonen vastaa.
“Työura ja 40 vuotta on mennyt äkkiä. Maailma on muuttunut hirveästi tänä aikana. Kun menin Elkalle 1981, työni oli aineistojen järjestämistä. Loppuaikana tein ict-tekniikan ulkoistamista. Tietoliikennepuolella muutos on mahdollistanut asiat ihan toisenlaisella tavalla. On ollut hauska nähdä kehitys, kuinka paljon voi lyhyessä ajassa tapahtua. Talolla on tietysti osansa, että on ollut tahtoa viedä kehitystä eteenpäin”, kertoo äskettäin eläkkeelle jäänyt Lehtonen työstään Elkassa.