Joe Biden on Yhdysvaltain 46. presidentti. Donald Trump varmasti jatkaa taisteluaan vaalien oikeellisuudesta joissakin osavaltioissa. Bidenin voittomarginaali valitsijamiehissä oli kuitenkin sen verran suuri, että vaalitulos tuskin muuttuu.
Kiinnostavaa on seurata, mikä todella muuttuu. Vakaus ja ennakoitavuus Yhdysvaltain ulko- ja sisäpolitiikassa paranee varmasti Trumpin lähdön myötä. Pariisin ilmastosopimus, WTO, YK ja NATO ovat taas paremmin Yhdysvaltojen ulkopolitiikan välineistössä. Myös kumppanuus Euroopan kanssa vahvistuu.
Toisaalta Trumpin aloittama America First -ajattelu jatkuu ainakin osittain. Yhdysvallat keskittyy sisäiseen pesänselvittelyyn Trumpin aikakauden jälkeen ja katsoo taloudellisia etujaan lyhytnäköisemmin kuin vielä Obaman kaudella. Taistelu Kiinan kanssa maailman hegemoniasta, teknologiajohtajuudesta ja kahdenvälisestä kauppataseesta jatkuu kiivaana. Tulpatakseen Kiinan nousun Biden pyrkii rakentamaan laajempaa ”vapaiden demokratioiden” koalitiota kuin Trump.
Trumpin kauden jättämiin alijäämiin on pakko puuttua jossain vaiheessa: veronkorotuksia ja puolustusleikkauksia on tiedossa, mutta ei ensimmäisenä budjettivuonna. Bidenin ensimmäinen haaste on topata koronapandemia ja sen vaikutukset Yhdysvalloissa ja maailmassa. Tässä taistelussa ei resursseja säästellä. Samalla valmistautuminen tuleviin pandemioihin laitetaan kuntoon.
Bidenin kauden politiikan kannalta merkityksellistä on katsoa, miten samaan aikaan käydyt kongressin edustajainhuoneen ja senaatin vaalit muokkaavat valta-asemia. Kongressin vaaleissa ei tullut suurta sinistä aaltoa ja asetelmat pysyivät yllättävänkin muuttumattomina. Demokraatit säilyttivät nyt viime välivaaleissa valtaamansa edustajainhuoneen enemmistön ja republikaanit säilyttivät niukasti senaatin enemmistönsä.
Tämä voi tosin muuttua jo tammikuussa, kun Georgian kaksi paikkaa ovat jaossa uusintavaaleissa. Jos nämä paikat vaihtuvat demokraateille, senaatissa on tasapeli, jolloin demokraatit voittavat päätösvallan varapresidentin äänellä. Erityisen mielenkiintoisen tilanteesta tekee, että Biden otti perinteisesti republikaanien komennossa olleessa Georgiassa hiuksenhienon voiton Trumpista.
Tällä on valtavan suuri merkitys Bidenin kauden politiikkaan. Ilman kongressin molempien kamareiden enemmistöä Biden ja demokraatit joutuvat neuvottelemaan lainsäädännöstä republikaanien kanssa. Toisaalta tämä estää myös demokraattien vaaleissa kongressissa vahvistuneen vasemmistosiiven vaatimukset maltillista Bidenia kohtaan.
Lopulta Bidenin oman keskilinjan politiikan kannalta republikaanien enemmistö senaatissa voi olla hyvä ratkaisu. Biden on parhaimmillaan toimiessaan kongressissa kamareiden välisenä kompromissien luovijana. Trumpin kauden jälkeen maltilliset ja kompromissien kautta syntyvät linjaukset voivat olla paras lopputulos myös Euroopalle ja samalla koko maailmalle.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Iltalehdessä 12.11.2020
