Suomen raja ei ole ainoa raja, josta meidän pitäisi huolestua 

Vuonna 2018 IPCC:n julkaisema ilmastoraportti käänsi ilmastokeskustelun suunnan. Raportti osoitti, mitä 1,5 asteen lämpenemisen ylittäminen tarkoittaa käytännössä, ja synnytti sysäyksen, jonka seurauksena ilmastotyö nousi yritysten, kuntien ja valtioiden agendalle aivan uudella tavalla. 

Nyt odotetaan vastaavaa herätystä luontoa kohtaan. 

Planetaarisia rajoja kuvaavissa malleissa yksi huolestuttavimmista osa-alueista on tällä hetkellä “Novel entities” eli ihmisen tuottama kemikaali- ja materiaalikuorma. Se sisältää mikromuovit, torjunta-aineet, PFAS-yhdisteet ja muut luonnolle vieraat aineet, joita ympäristöön on päätynyt nopealla tahdilla. 

Kyse ei ole enää vain ympäristöhaitasta, vaan luonnon monimuotoisuutta heikentävästä systeemisestä ongelmasta.  

Torjunta-aineet tappavat pölyttäjiä, mikromuoveja löytyy ravintoketjuista ja kemikaalit häiritsevät maaperän ja ekosysteemien toimintaa. Samalla vaikutukset näkyvät jo myös ihmisissä. Tutkimuksissa ympäristökemikaaleja on löydetty jo ihmisen aivoista ja jopa hedelmällisyyteen liittyvistä soluista. 

Novel entities liittyy suoraan myös toiseen vakavasti ylitettyyn planetaariseen rajaan: biosfäärin toimintakyvyn heikkenemiseen. Luonto ei ole irrallinen ympäristökysymys, vaan koko yhteiskunnan ja talouden perusta. Ilman toimivia ekosysteemejä ei ole ruoantuotantoa, puhdasta vettä eikä vakaita toimitusketjuja. 

Siksi yrityksillä on ratkaiseva rooli tässä muutoksessa. Yritykset määrittävät pitkälti sen, millaisia materiaaleja, kemikaaleja ja tuotteita markkinoille päätyy. Jokainen hankintapäätös, materiaalivalinta ja toimitusketju vaikuttaa luonnon kuormitukseen. 

Päästövähennystyö on jo käynnissä monissa organisaatioissa, mikä on hieno asia. Vastuullisuus ei voi enää kuitenkaan rajoittua vain hiilijalanjälkeen. Seuraava suuri askel on luontotyö. 

Nyt tarvitaan rohkeutta tarkastella, miten liiketoiminta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja miten kemikaali- ja materiaalikuormaa voidaan aidosti vähentää. 

Ilmastotyössä herättiin liikkeelle, kun vaikutukset näkyivät kaikkialla maailmassa. Luontokadon kohdalla olemme nyt samassa pisteessä. Torkkuajastimen käyttöön ei enää ole varaa. 

Merli Juustila

Vastuullisuusasiantuntija

+358 50 346 3139

Kategoriat:Merli Juustila