Keskuskauppakamarin ansiomerkki on lainsäädäntöön perustuva virallinen tunnustus koko maan elinkeinoelämältä. Tutustu ansiomerkkilautakuntaan.
Suomalaista käsityötä
Ansiomerkit Keskuskauppakamarille valmistaa Kultakeskus. Videolta näet merkin matkan hopealevystä valmiiksi ansiomerkiksi, joka odottaa kunniatehtäväänsä!
Tasa-arvoinen kiitos
Keskuskauppakamari on ollut tärkeällä tavalla mukana muokkaamassa ja kehittämässä suomalaista julkisen kiittämisen perinnettä erityisesti ansiomerkkien ja arvonimien osalta. Ansiomerkki on elinkeinoelämän tapa osoittaa kiitollisuutta tehdystä työstä, ja sen voi saada kuka tahansa asemasta riippumatta.
Tasa-arvoisuus on ollut alusta asti tärkeä osa ansiomerkkiperinnettä. Suomen itsenäisyyden alkuvuosina päätettiin, että tasavertaisuuden aatteen mukaisesti tasavallassa ei tulla jakamaan periytyviä aatelisarvoja. Julkisen arvonannon perinnettä ei kuitenkaan haluttu lakkauttaa tyystin, vaan luotiin uusi instituutio, joka perustui henkilökohtaisiin ansioihin. Arvonimistä, valtakunnallisista kunniamerkeistä sekä Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä muodostui julkisen arvonannon kokonaisuus, jonka tarkoituksena oli kiitoksen ohella myös kannustaa kansalaisia toimimaan yhdessä elinkeinoelämän hyväksi.
Keskuskauppakamarin ansiomerkkejä on myönnetty vuodesta 1929 lähtien. Ensimmäiset merkit myönnettiin 20 ja 30 vuoden palveluksesta työelämässä ja pian otettiin käyttöön myös 40 ja 50 vuoden palvelusmerkit.
Vuosikymmenten varrella ansiomerkkiperhe on täydentynyt vastaamaan elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita. Nykyään merkkejä myönnetään myös elämäntyöstä, eli ansiokkaasta työurasta useamman työnantajan palveluksessa.
Ansiomerkit jakautuvat vuosimerkkeihin, erikoismerkkeihin ja kauppakamarien omiin tunnustuksiin. Ansiomerkkien myöntämisestä päättää Keskuskauppakamarin asettama ansiomerkkilautakunta, jonka jäsenet edustavat elinkeinoelämän eri aloja.
Perinne vuodesta 1929
1928 Keskuskauppakamari päätti syyskokouksessaan perustaa muisto- ja ansiomerkin. Merkeistä tilattiin luonnokset toiminimeltä Hongell & Forsström. Lopulliset piirustukset laati Tillanderin kultasepänliike, joka sai merkit valmistettavakseen.
1929 Hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan pitkäaikaisesta ja rehellisestä palveluksesta myönnettäviä merkkejä oli kaksi luokkaa: Hopeinen kuusenhavuseppeleen ympäröimä Merkurius-sauva, jonka yläpuolella oli palvelusvuosia osoittava luku XX ja kullattu männynhavuseppeleinen merkki, jonka sauvan yläpuolella oli luku XXX.
Säännöt mainitsevat myös rautaisen kunniamerkin, jota myönnettiin ihmishenkien ja taloudellisten arvojen pelastamisessa erityisesti kunnostautuneille.
Ensimmäinen ansiomerkki myönnettiin Helsingin Kaupungin Kaasulaitoksen konemestari Karl Strömstenille.
1931 Merkkisarjaa täydennettiin suuremmilla luvuilla. Käyttöön otettiin 40 ja 50 vuoden palvelusmerkit. Seuraavana vuonna sarjaa täydennettiin 25-vuotismerkillä. Myös muut 5-loppuisia vuosia palvelleet päätettiin ottaa huomioon erityistapauksissa.
1940 Myönnettiin ensimmäisen kerran 75-vuotismerkki.
1941 Anottiin ensimmäisen kerran rautaista kunniamerkkiä. Anomus hyväksyttiin periaatteessa, mutta samalla todettiin, ettei merkkiä tosiasiassa ole valmistettukaan. Sota-aika toi omat ongelmansa merkkien suunnitteluun ja valmistukseen.
1947 Merkkien valmistaja ilmoitti, että valmistuksessa käytetyt työkalut olivat kuluneet loppuun ja ne täytyi uusia. Työkalujen uusimisen yhteydessä kaikissa ansiomerkeissä siirryttiin käyttämään kuusenhavuseppelettä ja arabialaisia numeroita.
1950 Otettiin käyttöön arkikäyttöön tarkoitettu pienoismerkki. Samalla perustettiin kultainen KKK-merkki, jota myönnetään erityisistä ansioista Suomen talouselämässä. KKK-merkkiä on myönnetty yhdeksän kappaletta. 1950-luvulla alettiin ansiomerkkejä myöntää myös kymmenen ja viidentoista vuoden palveluksesta.
1998 Ansiomerkkiperhettä täydennettiin elämäntyömerkillä ja rautaisella ansiomerkillä, joka korvasi rautaisen kunniamerkin.
2001 Rautaisen ansiomerkin ulkonäkö muutettiin vastaamaan muita ansiomerkkejä. Uudessa rautaisessa ansiomerkissä violettiin silkkiruusukkeeseen on kiinnitetty hopeinen kuusenhavuseppele, jonka keskellä on kultainen Merkuriuksen sauva.
2008 Ansiomerkkejä täydennettiin hopeisella elämäntyömerkillä.
2018 Perustettiin Vuoden työntekijä -ansiomerkki.
2023 Otettiin käyttöön uusi pronssinen ansiomerkki, jonka voi saada viiden vuoden palveluksesta saman työnantajan palveluksessa.