Avainhenkilölain vakinaistaminen on askel oikeaan suuntaan

Hallituksen on uudistettava avainhenkilölakia rohkeammin muuttamalla avainhenkilön määritelmää, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen

Valtiovarainministeriön 14.8. talousarvioehdotuksessa esitetään hallitusohjelman mukaisesti, että avainhenkilölaki säädetään pysyväksi. Tämä on askel oikeaan suuntaan ja auttaa yrityksiä saamaan tarvitsemiaan erityisosaajia Suomeen. Pelkkä pysyväksi säätäminen ei kuitenkaan riitä.

Avainhenkilölaki mahdollistaa ulkomailta tulevan henkilön palkkatuloista 35 prosentin lähdeveron perimisen normaalin progressiivisen verotuksen sijaan. Ehtoina on muun muassa, että henkilön pitää olla Suomessa yleisesti verovelvollinen, rahapalkan on oltava vähintään 5800 euroa kuukaudessa ja työtehtävien tulee vaatia erityisosaamista.

”Ehdotus avainhenkilölain vakinaistamisesta on hyvä alku, mutta suomalaisten yritysten kannalta riittämätön. Tarvitsemme laajemman lain uudistamisen ja sen rinnalle joukon muita toimenpiteitä”, Valtonen sanoo.

Avainhenkilön määritelmää tulisi muuttaa niin, että lain vaikutuksen piiriin saadaan suurempi joukko osaajia. Näin luodaan yrityksille toimivampi työkalu houkutella tarvitsemaansa osaamista ulkomailta Suomeen. Kuukausittaista tulorajaa on laskettava esimerkiksi 4000 euroon ja samalla muutettava työtehtävävaatimusta laajemmaksi.

”Nykyinen lainsäädäntö rajaa avainhenkilöjoukon turhan pieneksi ja ei sen takia ole yrityksille riittävän tehokas työkalu ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Osaavan työvoiman puute on monelle yritykselle suuri ongelma ja tähän meidän täytyy tarjota ratkaisuja”, painottaa Valtonen.

Pelkkä avainhenkilölaki ei kuitenkaan ratkaise laajempaa ongelmaa. Tarvitaan joukko muita uudistuksia, joilla työperäistä maahanmuuttoa voidaan vauhdittaa. Keskuskauppakamari on esittänyt joukon tehokkaita toimenpiteitä helpottamaan tilannetta:

  • Työlupaprosessit on saatava sujuviksi mm. kehittämällä sähköistä asiointia. Käsittelyajaksi kuukausi.
  • EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava.
  • Myönnetään Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa.
  • Helpotetaan oppisopimuksen käyttöä maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä lisätään englanninkielistä opetusta ammattikouluissa.

Yritykset ilmoittavat suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi osaavan työvoiman puutteen. Yksi keskeinen keino helpottaa tätä ongelmaa on lisätä merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa. Työperäinen maahanmuutto helpottaa yritysten osaajatarvetta ja poistaa kasvun esteitä. Samalla hyötyy koko yhteiskunta, kun Suomeen saadaan uusia veronmaksajia ja väestöllinen huoltosuhde paranee.

Lue lisää:

Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet