Yritysten näkemykset suhdannekehityksestä ovat edelleen synkkiä, selviää vuoden ensimmäisestä kauppakamarien suhdannekyselystä. Arviot eivät kuitenkaan ole heikentyneet lisää vaan elpyneet hieman suhteessa lokakuussa tehtyyn edelliseen kyselyyn. Usealla kyselyn osa-alueella nähdään lievää paranemista, mutta kasvun eväät ovat toistaiseksi hentoja.
”Voi olla, että pohjakosketus on nyt nähty”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Appelqvistin mukaan myönteisten lasien läpi tilannetta voi tulkita niin, että yritysten tunnelmissa suhdannesyklin pohjakosketus koettiin viime vuoden loppupuolella.
”Nyt ollaan pikkuhiljaa etenemässä parempaan suuntaan, mutta matka on vasta alussa. Erityisesti odotukset tilauskantojen tulevasta kehityksestä ovat parantuneet. Myös työllisyysodotukset olivat yllättäen kohentuneet, vaikka työllisyys usein reagoi suhdannekäänteisiin pitkällä viiveellä”, Appelqvist sanoo.
Kysely tehtiin 10-12.1.2024 ja siihen vastasi lähes 1600 eri kokoista ja eri alojen yritystä ympäri Suomen.
Syytä hurraahuutoihin ei kuitenkaan vielä ole. Vastaajien näkemykset omalla toimialalla vallitsevista tunnelmista ovat edelleen pessimistisiä ja arvio on kohentunut vain vähän lokakuusta. Vastaajista lähes puolet, 47,5 prosenttia, luonnehti oman toimialansa tunnelmia pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Optimistisena vallitsevaa suhdannetunnelmaa piti 16,2 prosenttia yrityksistä.
Toimialoista synkimmät tunnelmat olivat edelleen rakentamisessa, mutta äärisynkkä tunnelma oli lievittynyt hieman.
”Suunta on siis hyvä, mutta matkaa on paljon jäljellä ja nousutahti toistaiseksi verkkainen”, Appelqvist sanoo.
Liikevaihdon kehityksen näkymät kituliaita
Liikevaihdon kehityksen osalta näkymät ovat yhä kituliaita. Vastaajayrityksistä noin 26 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Osuus on noussut vain vähän verrattuna lokakuuhun, jolloin kasvua odotti 24,4 prosenttia vastaajista. Liikevaihdon supistumiseen uskovien osuus oli tammikuussa 29 prosenttia. Enemmistö vastaajista uskoi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan.
”Aiempiin kyselyihin verrattuna vallitseva tilanne näyttäytyy edelleen lähes yhtä haastavana kuin syksylläkin. Vaikka kasvunäkymä on vaisu, ei romahdusta silti ole näköpiirissä”, Appelqvist sanoo.
Yllättävää Appelqvistin mukaan kyselyssä oli se, että työllisyysodotukset olivat parantuneet. Yli 82 prosenttia vastaajista ennakoi henkilöstömääränsä pysyvän vähintään ennallaan seuraavan kuuden kuukauden jaksolla ja henkilöstömäärän kasvuun uskoi 20,6 prosenttia. Henkilöstömääränsä supistumista ennakoi 17,8 prosenttia vastaajista. Vastaava osuus oli lokakuussa 22,0 prosenttia.
Viennissä valoisampaa
Myös vientiodotukset ovat kuluvan vuoden osalta kohtalaisen valoisia. Vientitoimintaa harjoittavissa yrityksissä on enemmän niitä, jotka uskovat vientinsä kasvuun kuin niitä, jotka ennakoivat supistumista. Vastaajista 77,5 prosenttia odottaa vientinsä pysyvän tänä vuonna vähintään viime vuoden tasolla. Kasvuun uskoo reilu 28 prosenttia vastaajista ja supistumiseen 22,5 prosenttia.
“Alkuvuodesta vienti kärsii kauppakumppanien vaikeuksista, mutta kysyntätilanne paranee vuoden edetessä, kun rahapolitiikka löystyy ja investoinnit lähtevät paremmin liikkeelle”, sanoo Appelqvist.
Odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat kohentuneet selvästi, mutta edelleen on enemmän vastaajia, jotka uskovat kannattavuuden heikkenemiseen kuin niitä, jotka uskovat sen paranemiseen. Seuraavan kuuden kuukauden jaksolla kannattavuuden heikkenemistä odotti 36 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa heikkenemistä ennakoi vielä 41,4 prosenttia vastaajista. Kannattavuuden paranemista ennakoi nyt 24,4 prosenttia vastaajista.
”Vaikka tilannetta ei voi luonnehtia loistavaksi, on muutos silti selvä. Kannattavuusnäkymiä piristää kustannuspaineiden ja tavaratoimituksiin liittyvien saatavuusongelmien hellittäminen. Tilanteen normalisoituminen edellyttäisi silti myös kysynnän elpymistä”, Appelqvist sanoo.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 10.-12.1.2024 ja siihen vastasi 1582 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
