Päätöksiä liikenteen päästövähennystoimista lykättiin budjettiriihessä eteenpäin. Tämä tarkoittaa epävarmuutta tulevista käytännön toimista, heikentää yritysten ja kansalaisten mahdollisuuksia ennakoida investointeja ja asettaa veitsenterälle ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Nyt on myös aika nostaa keskusteluun se, miten liikenteen verotus tullaan ratkaisemaan.
Hallitus päätti budjettiriihessä jatkaa tieliikenteen päästökauppajärjestelmän valmistelua. Keskuskauppakamarin mielestä päätös on ajoitukseltaan huono, eikä Suomi tarvitse päällekkäistä järjestelmää EU-tason päätösten kanssa. Aiempi näkemys siitä, että liikenteen päästöt on mahdollista puolittaa ilman veronkorotuksia, muuttui nyt sekä liikenneveromallin että kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelun jatkamiseen.
“On kysymysmerkki, mitkä luvut tulevat muuttumaan, kun päästövähennystavoitteiden edistymistä tarkastellaan ensimmäisen kerran tänä syksynä ja lopullinen perälauta on asetettu maaliskuulle. Tieliikenteen kansallisen päästökaupan osalta huoli on, että keskitytään kansalliseen valmisteluun sen sijaan että laitettaisiin kaikki paukut EU-tason päästökaupan muovaamiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Liikenteen sähköistymisen eteneminen arvioitua nopeammin on hieno asia, mutta sen vaikutus päästöihin on arvioitava huolellisesti. Iso kysymys on, miten valtion kassaan syntyvä aukko paikataan. Viime kevään laskelmien mukaan valtion verotulot laskevat vuoteen 2030 mennessä 1,7 miljardia euroa liikenteen sähköistymisen myötä.
”Nämä luvut ovat kuitenkin jo hapantuneet, kun sähköistyminen on edennyt nopeammin kuin oletettiin. Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella liikenteen verotuottojen aleneman korvaaminen on rajallista. Polttoaineveroa maksavien ajonneuvojen määrä vähenee ja sitä lovea ei paikata pelkästään näiden ajoneuvojen verotusta korottamalla”, muistuttaa Wood.