Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki muistuttaa, että kankeat työmarkkinat ja hidas elpymistahti heijastuvat myös valtiovarainministeriön ennusteeseen. Työttömyyden odotetaan nousevan tänä vuonna kahdeksaan prosenttiin ja pysyvän sillä tasolla useita vuosia. Valtiovarainministeriön ennuste on poikkeuksellisen tärkeä, koska se vaikuttaa muita ennusteita läheisemmin päätöksentekoon. Valtiovarainministeriö ennustaa kuuden prosentin bkt-tiputusta tälle vuodelle.
”VM:n tänään julkaisema ennuste oli ”konsensusennuste”. Suurin piirtein samoihin lukemiin ovat päätyneet myös muut ennustelaitokset viime aikoina”, Kotamäki toteaa.
Valtiovarainministeriö ennustaa 2,5 prosentin kasvua vuodelle 2021 ja 1,7 prosentin kasvun vuodelle 2022.
”VM:n ennuste on lievästi pessimistinen vai pitäisikö sanoa realistinen. Esimerkiksi Euroopan komissio ennusti Suomelle 3,7 prosentin kasvua vuodelle 2021 eli merkittävästi nopeampaa elpymistä”, Kotamäki sanoo.
”Suomi ei ole tunnettu joustavista työmarkkinoista tai vikkelästä elpymistahdista. Tämä heijastuu myös valtiovarainministeriön ennusteeseen. Toisaalta paljon riippuu myös päättäjien toimista. Mitä enemmän otetaan velkaa ja rahoitetaan julkisia menoja sitä enemmän se parantaa kasvulukuja lyhyellä aikavälillä. Ennusteiden ikiaikainen ongelma on se, että päätökset vaikuttavat ennusteisiin ja ennusteet päätöksiin. Olennaista siis on, kuinka hallitus reagoi talouden ennustettuun kokonaiskuvaan”, Kotamäki sanoo.
Valtiovarainministeriössä on Suomen paras asiantuntemus julkisen talouden kehityksestä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkinen velka nousee tänä vuonna yli 70 prosenttiin ja vuoteen 2024 mennessä liki 80 prosenttiin.
VM:n mukaan velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvulla edellyttäisi noin viiden miljardin euron sopeutustoimia. Kotamäki muistuttaa, että valitettavasti 2030-luvulla velka lähtisi taas uuteen nousuun. Tämä heijastelee julkisen talouden kestävyysvajetta, joka edelleen paisuu kriisin myötä.
”Kestävyysvaje halutaan kuroa umpeen siksi, että se heijastelee kansantaloutta laajemmin. Onhan ymmärrettävää, etteivät menot voi pysyvästi olla tuloja paljoa suurempia. Pää tulee vetävän käteen. Suuri kestävyysvaje tarkoittaa myös pienempää liikkumatilaa kriisiolosuhteissa. Sekä poliittisesti että taloudellisesti matalan velkatason maan on helpompi reagoida kriisitilanteisiin, kun jo valmiiksi velkaantuneen maan”, Kotamäki sanoo.
”Hälyttäviä esimerkkejä löytyy Euroopasta, jossa maiden oma velkakestävyys on huono, rakenteellisia uudistuksia ei olla tehty ja nyt esimerkiksi Italia toivoo saavansa ”kriisitukea” muilta mailta. Velkansa paremmin hoitaneiden maiden nuiva suhtautuminen on ymmärrettävää, kun velkaantuneemmat maat toivovat lisää tulonsiirtoja”, Kotamäki linjaa.
Kriisit lisäävät aina epävarmuutta ja niin koronaviruspandemiakin.
”Epävarmuus ennen kriisiä oli poikkeuksellisen suurta. Kriisin aikana epävarmuus on kasvanut edelleen. Toisaalta olemme nyt paljon viisaampia kuin puoli vuotta sitten. Talouskasvuennusteet tälle vuodelle ovat lähentyneet toisiaan. Mutta ei tässä silti pääse tylsistymään. Kuinka käy Suomen vientisektorin? Näemmekö koronaviruksen toisia aaltoja ja kuinka voimakkaita ne tulevat olemaan? Miten käy rahoitusmarkkinoilla? Entä Yhdysvaltojen tulehtunut poliittinen tilanne ja vielä vaalitkin syksyllä. Entä onko Suomella taas edessä neljän vuoden via dolorosa vai pystymmekö parempaan, kuin finanssikriisin jälkeen? Onhan näitä kysymyksiä”, Kotamäki summaa.