Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto tarvitsee konkreettisen määrällisen tavoitteen. Tavoite voisi jo ensi vuonna olla 30 000:n työn tai opiskelun perusteella Suomeen muuttavan vastaanottaminen. Tavoitetta tulee kuitenkin nostaa jo lähivuosina ja vuosikymmenen loppuun mennessä tavoite pitäisi tuplata, vaatii Keskuskauppakamari. Päätösten aika on puoliväliriihessä.
”Valmisteilla olevaan työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekarttaan tulee kirjata määrällinen tavoite osaamisperusteiselle maahanmuutolle. Hallituksen tulisi kuitenkin jo puoliväliriihessä päättää tavoitteesta ensi vuodelle. 30 000 vuosittaista tulijaa olisi maltillinen alkutavoite, joka kasvattaisi osaamisperusteista maahanmuuttoa kolmannekselle koronaa edeltävään vuoteen 2019”, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista.
Keskuskauppakamarin mukaan korona on vaikuttanut yritysten pulaan osaavasta työvoimasta vain vähän.
”Koronasta kasvuun nouseminen vaatii, että meillä on tekijöitä. Pula osaavasta työvoimasta on merkittävä kasvun este yrityksille koronasta huolimatta. On välttämätöntä, että osaajia houkutellaan myös maan rajojen ulkopuolelta”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan tarve kansainvälisille osaajille tulee kasvamaan tulevina vuosina väestön ikääntymisen myötä.
”Pelkästään vuonna 2020 Suomessa siirtyi työeläkkeelle yli 61 000 henkilöä. Tätä siirtymää ei pystytä paikkaamaan pelkästään omin voimin”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan osaamisperusteinen maahanmuutto ei tule kasvamaan riittävän nopeasti ilman määrällistä tavoitetta.
”Työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto on Suomelle kohtalon kysymys. Määrällisen tavoitteen ideana olisi asettaa riittävän kunnianhimoinen tavoite, jolla pystytään vastaamaan työmarkkinoiden osaajatarpeeseen ja oikaisemaan väestörakennetta. Kun tavoite on tiedossa, tulee toimenpiteet mitoittaa niin, että tavoite saavutetaan”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan hallitus on käynnistänyt tärkeitä hankkeita osaamisperusteisen maahanmuuton edistämiseksi ja lupaprosesseja ollaan automatisoimassa ja nopeuttamassa.
”Puoliväliriihessä on varmistettava, että hyvässä putkessa olevalle työlle varmistetaan riittävät resurssit myös tulevina vuosina. Uudistukset, joita nyt viedään eteenpäin, olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia sitten. Suomen on kerta kaikkiaan saatava lupaprosessit sujuviksi ja riittävästi resursseja lupien käsittelyyn. Kansainvälisten osaajien nöyryyttämisen lupajonoissa on loputtava”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan Suomen on nostettava kunnianhimotasoaan osaamisperusteisessa maahanmuutossa merkittävästi nykyisestä.
”Työ- ja koulutusperäisessä maahanmuutossa on menossa globaali kilpailu, jota ikääntyvällä Suomella ei ole varaa hävitä”, Sipola sanoo.
