Uusimmat
Jos aineettomia oikeuksia (IPR) koskevaa lainsäädäntöä ei pidetä ajan tasalla, vaikeutuu innovaatioiden suojaaminen ja hyödyntäminen kotimaassa. Vaarana on, että aineettoman omaisuuden suojaaminen siirtyy ulkomaille. Ministeriöiden aineettomia oikeuksia hoitavien virkamiesten tulee olla ammattitaitoisia, heillä tulee olla osaamista juuri IPR-asioista ja ennen kaikkea heitä tulee olla riittävästi. Määräaikaisia ministeriön ulkopuolisia asiantuntijoita voisi hyödyntää hankekohtaisesti, toteaa Keskuskauppakamari.
Tämä uhkakuva käy selkeästi ilmi tänään valtioneuvoston kanslian julkaisemassa IPR-strategiatyötä taustoittavassa selvityksessä. Kuluvana keväänä valmistellaan myös uusi aineettomia oikeuksia koskeva strategia.
EU:n koronaelvytyspaketin kautta on tarkoitus satsata rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Samanaikaisesti hallitusohjelmassa on päätetty TKI-toiminnan osuuden nostamisesta ja vihreämpään teknologiaan siirtymisestä. Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä pelkää, että tulevat panostukset menevät hukkaan.
“Suomen kilpailukyky on pitkälti kiinni siitä, jäävätkö tekeillä olevat investoinnit Suomeen vai valuvatko nyt satsattavat varat ulkomaille. Suomalaiset yritykset tarvitsevat aineettoman omaisuuden osalta luotettavan lainsäädäntöympäristön pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa”, Aalto-Setälä sanoo.
Suomalaiseen investointiympäristöön kuuluu olennaisena osana ajantasainen ja kilpailukykyinen IPR:ä koskeva lainsäädäntö ja hallinto. Kun Suomi on markkina-alueena pieni, tulee kotimaisen lainsäädännön tukea vientitoimintaa. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että aikaansaatavat tulokset ja innovaatiot on mahdollista suojata asianmukaisesti.
“Kun jaetaan suuria summia, tulee pyrkiä siihen, että innovaatioiden menestyksekäs suojaaminen ja hyödyntäminen on kotimaassa järkevää. Suojaamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän kotimaisen lainsäädännön tulee olla kunnossa ja ajan tasalla”, Aalto-Setälä sanoo.
Aalto-Setälä muistuttaa, että lainsäädännön on oltava selkeää, riittävän helppokäyttöistä ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaista. Tämä edellyttää virkamieskunnalta IPR-osaamista sekä aktiivista osallistumista EU-tason lainvalmistelutyöhön. Alan toimijoilla on syvä huoli osaamisesta ja voimavarojen riittävyydestä.
“Lainvalmistelutilanne on huolestuttava, sillä useat niin isot kuin pienetkin uudistukset ovat jääneet tekemättä. Patenttilaki on tällä hetkellä vanhentunut ja perustuslain vastainen, vaikka voimassa olevan perustuslain uudistamisesta on jo kulunut yli 20 vuotta. Myös vastikään uudistetun tavaramerkkilain osalta pienemmät, kuten Madridin protokollaa koskevat uudistukset, ovat toteuttamatta. IPR-asioiden hoitoon on varattu yksinkertaisesti liian vähän työvoimaa”, Aalto-Setälä sanoo.
Aalto-Setälän mukaan yhteistyötä IPR-lainsäädäntöä valmistelevien ministeriöiden välillä voitaisiin tiivistää ja koordinoida. Lisäksi tulee vakavasti harkita, olisiko mahdollista hankkia apua ministeriöiden ulkopuolisista voimavaroista, esim. PRH:n, asianajotoimistojen tai muiden vastaavien tahojen asiantuntijoilta.
“Ottaen huomioon IPR:ien moninaisuuden ja jopa monimutkaisuuden resursseja asianmukaisen lainsäädännön valmisteluun tulee nyt lisätä”, Aalto-Setälä sanoo.