YK:n ilmastokokous Brasilian Belémissä vahvisti maiden sitoutumisen 1,5 asteen tavoitteeseen, mutta konkreettiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jäivät vähäisiksi. Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Teppo Säkkinen näkee kokouksen rohkaisevimpana signaalina yli 80 maan muodostaman koalition, joka pyrkii vauhdittamaan irtautumista fossiilisista polttoaineista.
Säkkisen mukaan kokonaisuudessaan sopu jäi laimeaksi erityisesti ilmastotoimien konkretian osalta.
”Nyt olisi tarvittu vahvempi viesti fossiilisista polttoaineista luopumisesta. Geopoliittisten jännitteiden keskellä on kuitenkin arvokasta, että lähes 200 maata pystyy edelleen sopimaan ilmastokysymyksistä yhdessä”, Säkkinen toteaa.
Neuvotteluissa oli myös aito mahdollisuus, että kokous päättyy ilman sopua. Taustalla olivat Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n lokakuun neuvottelut, joissa Yhdysvallat onnistui torjumaan jo saavutetun yhteisymmärryksen meriliikenteen päästöjen hinnoittelusta.
Brasilian presidentti Lula da Silvan aloite tiekartasta fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi sai yli 80 maan tuen. Öljyntuottajamaiden vastustus kuitenkin esti sen sisällyttämisen päätöstekstiin. Sen sijaan kokous päätti käynnistää ”globaalin toimeenpanon kiihdyttäjän”, jonka tarkoitus on tukea maita 1,5 asteen tavoitteessa pysymisessä.
”Vahvan koalition syntyminen vauhdittamaan fossiilisista irtautumista on itsessään Belémin rohkaisevimpia ilmiöitä. Olisi ollut myönteinen yllätys, jos kokous olisi todella linjannut tiekartasta. On turhauttavaa, että Dubain läpimurron jälkeenkin neuvotteluissa vältellään fossiilisten polttoaineiden nimeämistä”, Säkkinen sanoo.
Brasilia ilmoitti päätösistunnossa laativansa tiekartan fossiilista polttoaineista irtautumiseksi ja metsäkadon vähentämiseksi omasta aloitteestaan.
Kokous päätti odotetusti ilmastonmuutokseen sopeutumisen mittareista sekä kehittyvien maiden vaatimuksesta myös sopeutumisrahoituksen kolminkertaistamisesta. Kyse ei kuitenkaan ollut uudesta rahoitussitoumuksesta, vaan täsmennyksestä viime vuonna Bakussa sovittuun tavoitteeseen.
Lisäksi kokouksen polttopisteeseen nousi kauppapolitiikka. Kehittyvät maat Intian ja Kiinan johdolla arvostelivat voimakkaasti EU:n hiilirajamekanismia, jota ne pitävät kaupan esteenä. EU puolestaan korosti mekanismin olevan ilmastotoimi ja keino hiilivuodon ehkäisemiseksi.
“Lopulta kokous päätti käynnistää useita kansainväliseen kauppaan ja ilmastoon liittyviä dialogeja”, sanoo Säkkinen.