Julkisuudessa on väitetty mm. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen suulla, että hallituksen itse itselleen asettamasta työllisyystavoitteesta jo yli 30 000 olisi saavutettu. Hallituksen uudistettu työllisyystavoite on 80 000 vuosikymmenen loppuun mennessä, kun se alun perin oli 60 000 vuoteen 2023 mennessä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan väite 30 000 saavutetusta työllisestä on hataralla pohjalla.
”Itse en pääse hallituksen lukuihin, vaan itse asiassa aika lailla erilaisiin numeroihin. Oman kirjanpitoni mukaan hallituksella on kasassa 6000–19 000 työllistä eli parhaassakin tapauksessa lukujen välillä on yli 10 000 työllisen ero”, Kotamäki räknää.
Kotamäki arvelee yhdeksi osaselitykseksi sen, että hallitus laskee plusmerkkiset luvut, mutta jättää miinusmerkkiset huomiotta.
“Tämä on vähän sama kuin jalkapallopelissä laskisi vain itse tekemät maalit ja jättäisi vastustajan maalit huomiotta. Suoraan sanottuna tällaisessa laskutavassa ei ole järkeä – kaikki toimenpiteet tulisi huomioida, mikäli se suinkin on mahdollista”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan on myös mahdollista, että aktiivimallin vaikutusta ei ole huomioitu hallituksen siteeraamissa luvuissa.
“Aktiivimallia on tunnetusti vaikea tutkia, mutta se ei tarkoita, etteikö sillä olisi vaikutusta. Lisäksi pohjoismaisen työnhaun mallin työllisyysvaikutus on laskettu samojen laskentaperiaatteiden avulla, joten vähän ihmetyttää, jos sisään tuleva uudistus huomioidaan ja poistuva aktiivimalli jätetään huomiotta”, Kotamäki pohtii.
Hallituksen julkaisemat luvut ovat kummastuttaneet Kotamäkeä jo pitempään.
”Niin kuin olemme koronakriisin yhteydessäkin huomanneet, viestintä on vaikea laji. Toisaalta näissä asioissa ei voi olla liian läpinäkyvä. Siksi olemme perustaneet Tyollisyystavoite.fi -sivustollemme listan hallituksen työllisyystoimista”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki kertoo, että Keskuskauppakamarissa keskitytään eritoten uudistuksiin, joista hallituksen esitys on jätetty.
“Pyrimme päivittämään myös epävarmemmalla pohjalla olevia uudistuksia. Esimerkiksi työttömyysturvan lisäpäivien eli työttömyysputken poistaminen on otettu listalle, koska katsomme päätöksen olevan jo jokseenkin varma”, Kotamäki selventää.
Kotamäen mukaan kansalaisyhteiskunnan, asiantuntijoiden ja median keskeinen tehtävä on seurata päättäjiä tarkalla silmällä.
”Olen varma, että työllisyystoimien listaaminen parantaa talouspoliittisen keskustelun tasoa. Työllisyystoimien listaaminen on myös projektina pitkäkestoinen. Haluamme ilman muuta tehdä tätä yhdessä, joten kaikki perustellut kommentit esimerkiksi puuttuvista työllisyystoimista ovat enemmän kuin tervetulleita”, Kotamäki sanoo.