Keskuskauppakamari esittää, että Suomeen perustetaan yliopistosäätiö, jonka tehtävänä on vastata yliopistojen perusrahoituksesta. Säätiön pääomana olisi valtion suoria ja välillisiä omistuksia pörssiyhtiöissä ja tarvittaessa listaamattomissa, kaupallisesti toimivissa yhtiöissä. Näiden arvo on noin 27 miljardia euroa. Suurin osa tästä potista pitäisi sijoittaa yliopistosäätiöön. Säätiön sijoitusten vuosittaisilla tuotoilla katettaisiin yliopistojen perusrahoitus.
”Valtion omistuksilla on tuettu yhteiskunnan kehittymistä sen tärkeissä vaiheissa. Sen sijaan, että omistuksia myydään kertaluonteisesti, pitää Suomen nyt tehdä tärkeä strateginen valinta ja sijoittaa valtion omistusten tuotot ainoaan pysyvää kilpailuetuumme, osaamiseen. Yliopistosäätiö mahdollistaisi pysyvän tulevaisuusinvestoinnin suomalaisen korkean osaamisen kehittämiseen”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Osa yliopistojen ja korkeakoulujen rahoituksesta tulisi kaikille korkeakouluopiskelijoille suunnatusta lukuvuosimaksusta, joka olisi esimerkiksi 2000 euroa vuodessa. Lukuvuosimaksu on lainaa, joka maksetaan siinä vaiheessa, kun opiskelija valmistuu, saa töitä ja saavuttaa riittävän tulotason. Maltillinenkin lukuvuosimaksu vauhdittaa opintojen suorittamista ja saa korkeakoulut suhtautumaan opiskelijoihin myös maksavina asiakkaina. Tämä malli turvaa edelleen mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taustasta riippumatta.
Keskuskauppakamarin perjantaina julkaisema Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -ohjelma sisältää rohkeita reformeja ja uusia tekemisen malleja. Se tarjoaa ratkaisuja, jotka toteuttamalla Suomi voi nousta jälleen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.
“Viime vuosisadalla olimme globaali menestystarina, mutta viime vuosikymmenet olemme pitäneet kiinni menneistä rakenteista ja saavutetuista eduista, olemme eläneet pysähtyneisyyden aikaa. Uudistuksia on toteutettu liian vähän ja liian myöhään. Nyt on aika muuttaa suunta. Keskuskauppakamari tarjoaa siihen ratkaisuja”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan osaamiseen ja korkean koulutustason varaan. Tämän lisäksi pitää huolehtia siitä, että Suomessa on toimiva infrastruktuuri, kilpailukykyinen talous ja kannustava hyvinvointivaltio. Suomen pitää olla maa, jossa byrokratia ei estä toimintaa ja luovuudelle on tilaa.
Suomea vaivaa osaajapula muun muassa heikon väestökehityksen takia. Nopea keino pulan lievittämiseksi on lisätä osaamisperäistä maahanmuuttoa. Keskuskauppakamarin mielestä valtioneuvoston pitäisi asettaa vähintään 25 000 henkilön vuosittainen tavoite työ- ja koulutusperäiselle maahanmuutolle. Tämä tarkoittaisi nykyisen tilanteen tuplaamista.
“Nykyisestä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton byrokratiasta ja vaikeuttamisesta pitäisi siirtyä tavoitteelliseen, uusien osaajien houkuttelemiseen keskittyvään malliin”, Romakkaniemi sanoo.
Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että koko oleskelulupaprosessi pitää rohkeasti uudistaa sujuvammaksi. Muun muassa työperäinen oleskelulupa pitää saada kuukaudessa, saatavuusharkinnasta pitää luopua ja maahanmuuttajat kotoutetaan työelämälähtöisesti.
“Kilpailukykyinen yhteiskunta selviää väestön ikääntymisestä, onnistuu torjumaan ilmastonmuutoksen, kykenee luomaan kestävää kasvua ja jakamaan hyvinvointia oikeudenmukaisesti. Suomella on kaikki edellytykset rakentaa alkavalla vuosikymmenellä uusi versio menestystarinastaan ja varmistaa maamme hyvinvointi. Nyt pitää vain toimia. Toimiminen on juuri nimitetyn hallituksen tärkein tehtävä”, Romakkaniemi sanoo.
Lisätietoja: Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla