Alentuneen syntyvyysoletuksen vuoksi kestävyysvaje uhkaa heikentyä 0,5 prosentilla, mikä tarkoittaa Kotamäen mukaan jopa 1,2 miljardin euron vuosittaista alijäämää julkiseen talouteen.
Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan uusi pessimistisempi väestöennuste alleviivaa työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä.
”Työllisyysasteen tavoite tulisi olla lähellä pohjoismaisia verrokkejamme, jopa 80 prosenttia. Sekään ei oikeastaan yksinään enää näiden muutosten jälkeen riitä kuromaan kestävyysvajetta umpeen. Näiden väestöennusteen oletusmuutosten takia kestävyysvaje kasvaa vajaasta 7 miljardista yli 8 miljardiin”, Kotamäki sanoo.
Julkisen talouden tasapainoon negatiivisesti vaikuttava ennustelukujen muutos määrittää Kotamäen mukaan sen, että myös muut kuin työllisyysasteeseen kohdistuvat rakenteelliset toimenpiteet ovat tärkeitä. Tällä Kotamäki viittaa esimerkiksi koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin sekä kilpailun tarpeettomien rajoitusten purkamiseen. Myös perhevapaauudistus lukeutuu tarpeellisiin uudistuksiin.
Mikäli välttämättömiä uudistuksia ei tehdä, on Kotamäen mukaan vaarana, että tulevaisuudessa joudutaan leikkaamaan etuuksia ja julkisten palveluiden laadusta.
”Uusi väestöennuste on karua luettavaa julkisen talouden kannalta. Väestöennustetta on perinteisesti käytetty muun muassa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmien taustalla sekä valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmien pohjana”, Kotamäki sanoo.
Lisäksi maahanmuutto-oletuksen madaltaminen 2 000 henkilöllä heikentää julkisen talouden tasapainoa. Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö pienenisi jo nyt. Erityisesti työperäinen maahanmuutto on tärkeää sekä julkisen talouden että väestönkasvun kannalta puhumattakaan maahanmuuttajan parantuneesta tilanteesta. Maahanmuuton rajoittaminen ei siis johda hyvään lopputulokseen – erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon tulee kannustaa”, Kotamäki painottaa.