Keskuskauppakamarin Linnainmaa: Tilintarkastuksessa ja harmaan talouden torjunnassa käännettävä katseet tulevaisuuteen

Työ- ja elinkeinoministeriössä on vireillä hanke, jossa on tarkoitus rajata mikroyritykset lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle erittäin maltillisella tilintarkastusrajojen korotuksella. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kannustaa ministeriötä viemään hankkeen eduskuntaan ja lisäksi esittää, että jatkossa pienyrityksille annettaisiin täysimääräisen tilintarkastuksen vaihtoehdoksi kevyempi review-menettely. Linnainmaan mukaan katseet pitäisi kääntää siihen, miten parhaiten tuetaan uusia elinkeinotoiminnan muotoja.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Vireillä oleva erittäin maltillinen tilintarkastusrajojen nostaminen on saanut osakseen myös kritiikkiä erityisesti tilintarkastustoimialalta. Linnainmaa huomauttaa, että tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot ovat Suomessa EU:n toiseksi alhaisimmat Maltan jälkeen ja olisivat muutoksen jälkeenkin verrattain alhaiset.

Hankkeen mukaan velvollisuus lakisääteiseen tilintarkastukseen syntyisi, jos seuraavista raja-arvoista vähintään kaksi ylittyisi: taseen loppusumma 350 000 euroa, liikevaihto 700 000 euroa tai 10 työntekijää. Nykyisin rajat ovat todella alhaiset; 100 000 euron tase, 200 000 euron liikevaihto tai 3 työntekijää.

Linnainmaan mukaan mikroyritys voi perustellusti lähteä siitä, että tilintarkastus on sille tarpeetonta, jos yrityksen omistuspohja on kapea eikä ulkopuolisen rahoituksen tarvetta ole. Yrityksen harkintaan voi vaikuttaa esimerkiksi se, onko kirjanpito hoidettu tilitoimistossa. Hän painottaa, että mikroyrityksellä tulee olla mahdollisuus itse ratkaista, käyttääkö se tilintarkastajaa.

”On selvää, että tilintarkastus on tärkeää yrityksiä ja yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa. Rahoittajat yleensä edellyttävätkin tilintarkastusta ennen rahoituksen myöntämistä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että tilintarkastus pitäisi olla pakollista mikroyrityksille”, katsoo Linnainmaa.

Linnainmaa kummastelee myös sitä, pitääkö tilintarkastusrajojen maltillista nostoa vastustava tilintarkastusala omia palveluitaan niin heikkoina, että kysyntä perustuisi lakisääteiseen tilintarkastuspakkoon. Linnainmaa painottaa, että nyt olisi aika kääntää katse nykyaikaan ja tulevaisuuteen.

“Digitalisaatio ja alustatalous ovat tulleet jäädäkseen, ja kirjo tulee moninaistumaan. Nyt on aika kääntää katseet siihen, miten parhaiten tuetaan uusia elinkeinotoiminnan muotoja raportoinnin osalta ja kehitetään tätä tukevia palveluita. Digitalisaation hyödyntäminen ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisääminen ovat parhaita keinoja torjua harmaata taloutta. Kaikkien etu on, että uudet yritystoiminnan muodot eivät mene harmaaseen talouteen”, hän sanoo.

Pienyrityksille tilintarkastuksen vaihtoehdoksi review-menettely

Linnainmaa katsoo, että lakisääteinen tilintarkastus on säädettävä mikroyrityksille vapaaehtoiseksi viemällä nyt vireillä oleva hanke eteenpäin. Lisäksi on käynnistettävä valmistelu, jolla sallittaisiin pienille yrityksille review-menettely vaihtoehdoksi lakisääteiselle tilintarkastukselle.

“Lakisääteinen tilintarkastus perustuu suuryritysten tarpeista laadittuihin kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin. Menettely on pienyrityksen kannalta varsin raskasta, mikroyrityksistä puhumattakaan. Tilintarkastusstandardit tuntevat myös kevyemmän review-menettelyn. Tällainen tilintarkastajan suorittama varmennus olisi monessa tapauksessa riittävä pienille yrityksille. Silloin keskeiset seikat tulisivat varmennetuiksi tilintarkastajan toimesta, mutta menettely ei sisältäisi sellaisia toimia, jotka on asetettu tilintarkastusstandardeihin suuryrityksiä silmällä pitäen. Review-menettely on jo muutamassa EU-maassa käytössä”, hän sanoo.

Veroilmoituksesta myös tilinpäätös

Linnainmaan mukaan julkisen vallan tulee helpottaa pienyritysten toimintaa sähköisillä veroilmoituksilla, joilla yritys voisi tuottaa myös tilinpäätöksen omiin ja viranomaistarpeisiin. Hän painottaa, että digitalisaation mahdollistama viranomaisten välinen tiedonkulku on oivallinen keino torjua harmaata taloutta.

“Jakamistalous yleistyy. Ihmisten toimeentulo voi koostua monenlaisesta työstä ja yritystoiminnasta. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ja kilpailuneutraliteetin kannalta on tärkeää, ettei tiukkaan säännellyn yritystoiminnan rinnalle synny velvoitteista vapaata toimintaa, joka vähentää veroja maksavalta yritystoiminnalta toimintaedellytyksiä. Tilintarkastusrajoista keskustelun sijaan on aika hyödyntää digitalisaatiota täysimääräisestisti hyväksi ja helpottaa uusia talouden muotoja samalla varmistaen, etteivät ne kasvata harmaata taloutta. Sähköisen veroilmoituksen rakentaminen niin, että se tuottaa myös tarvittaessa pienelle yritykselle tilinpäätöksen olisi iso kädenojennus pienyrittäjälle”, Linnainmaa sanoo.