Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Pelättyäkin pahempia työttömyyslukuja

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Elokuun työmarkkinatilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appleqvistin mukaan heikkoja, eikä talouden elpyminen ole käynnistynyt toivotusti. Pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon.

Tilastokeskuksen mukaan elokuussa oli työttömänä 267 000 henkeä eli 53 000 edellisvuotta enemmän. Työttömyysasteen trendi pomppasi kymmeneen prosenttiin eli 2000-luvun korkeimmalle tasolle.

”Elokuun työttömyysluvut olivat karvas pettymys. Talouden elpyminen ei ole käynnistynyt toivotusti, ja nyt pitkä heikko suhdanne alkaa heijastua enenevässä määrin työttömyysongelmana. Osittain on kyse poikkeuksellisen huonosta kesätyökaudesta, mutta missään nimessä se ei ole koko selitys”, toteaa Appelqvist.

Työllisiä oli elokuussa 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 75,7 prosenttia. Aikaisemmin yleisesti käytetty 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 70,8 prosenttia. Molemmat trendit olivat laskusuunnassa.

”Heikoista lukemista on vaikea löytää mitään myönteistä, mutta ehkä optimististen linssien läpi tarkasteltuna voisi sanoa, että työvoiman tarjonta on kuitenkin hyvällä tasolla. Perinteisesti taantumajaksoihin on liittynyt työvoiman määrän supistuminen, mutta nyt vastaavaa ei ole nähty. Työvoiman tarjonta heijastuu toistaiseksi korkeana työttömyytenä, mutta samalla työmarkkinoilla olisi paljon kasvupotentiaalia, jos työvoiman kysyntä virkoaisi”, sanoo Appelqvist.

Pitkäaikaistyöttömien osuus on poikkeuksellisen korkea

Myös pitkäaikaistyöttömyyden trendinomainen nousu jatkui elokuussa. Yli vuoden työttömänä olleita oli kuntien työvoimapalveluissa 129 200, mikä on 32 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömistä 62 700 on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

”Pitkäaikaistyöttömien osuus on poikkeuksellisen korkealla, koska kroonisesti heikko suhdannejakso on venyttänyt työttömyysjaksoja. Valitettavasti ongelma ei ole poistumassa nopeasti, koska pitkäaikaistyöttömyys sulaa parhaimmillaankin hitaasti Suomen työmarkkinoilla. Siinäkin vaiheessa, kun nouseva suhdanne alkaa parantaa työllisyystilannetta, eivät rekrytoinnit tyypillisesti kohdistu ensimmäiseksi pitkäaikaistyöttömiin. Pitkäaikaistyöttömyyden sulaminen edellyttää pidempää vahvaa kasvujaksoa ja siihen on vielä matkaa”, toteaa Appelqvist.

Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Työllisyys, Talous, Jukka Appelqvist