Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tuoreimmista Tilastokeskuksen luvuista näkee, että työllisyyskehitys jatkui vaisuna. ”Kuluttajaluottamuksessa nähtiin kohtalaisen laaja-alaista kohenemista suhteessa edellisen kuukauden äärimmäisen synkkiin tunnelmiin, mutta lukemat ovat edelleen heikkoja”, sanoo Appelqvist.
Tilastokeskus julkisti tänään sekä työmarkkinadataa huhtikuulta että kuluttajaluottamuslukemat toukokuulta.
”Viime aikoina on saatu myönteisiä uutisia Suomen taloudesta alkuvuoden osalta, mutta toistaiseksi se ei ole nostanut työllisyyttä tai auttanut työttömyysongelman kanssa. Työmarkkinoiden näkökulmasta tarvitaan pidempi yhtäjaksoinen kasvujakso”, arvioi Appelqvist.
Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa oli työttömänä 336 000 henkeä. Lukema on 48 000 suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Työttömyysasteen trendi nytkähti hieman ylöspäin ja päätyi 10,6 prosenttiin. Työttömyyden nousua selitti tosin osaltaan myös työvoiman määrän myönteinen kehitys.
”Näkymä työmarkkinoilla on ristiriitainen. Tuoreet tiedot kulutuksen kehittymisestä alkuvuoden osalta viittaavat siihen, että työvoiman kysyntä saattaa kasvaa jatkossa työvoimavaltaisilla palvelualoilla jopa ennakoitua paremmin. Toisaalta Lähi-idän kriisin pitkittyminen ja heikko kesätyövoiman kysyntä kasvattavat uhkaa työmarkkinoiden elpymisen lykkääntymisestä. Näyttää siltä, että parhaassakin tapauksessa myönteisiä uutisia täytyy odottaa syksyyn”, sanoo Appelqvist.
Työllisten määrä oli huhtikuussa 31 000 matalampi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 75,3 prosenttia eli hieman alhaisempi kuin edellisenä kuukautena. Erityisesti yksityisen sektorin työllisyys kehittyi Appelqvistin mukaan huhtikuussa heikosti.
Uusia avoimia työpaikkoja tuli huhtikuussa haettavaksi 37 000 eli 5 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa edelleen lähes 140 000. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli noin 42 prosenttia eli poikkeuksellisen korkea.
”Myönteistä on, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näyttäisi pysähtyneen. Tilanne on silti tukala, eikä nopeaa paranemista ole lupa odottaa, koska työvoiman kysyntä on vaisua. Tyypillisesti pitkäaikaistyöttömyys painottuu lähemmäs eläkeikää, mutta tällä kertaa on nähty selvää nousua myös nuorempien ikäryhmien pitkäaikaistyöttömyydessä, mikä on erityisen huolestuttavaa myöhemmän urakehityksen näkökulmasta”, toteaa Appelqvist.
