Työmarkkinoilla on edelleen hyvä vire, vaikka työllisyyden paraneminen eteneekin ymmärrettävästi aiempaa hitaammin jo valmiiksi korkeasta lähtötasosta johtuen. Työttömyystilanne jatkaa sekin paranemista, mutta pitkäaikaistyöttömyyden hidas aleneminen säilyy edelleen kipupisteenä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa, että työmarkkinoiden paras vire alkaa jatkossa kuitenkin taittua, ja suhdanne-ennusteet ennakoivat Suomen talouden kasvun merkittävää hidastumista.
Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä oli huhtikuussa 113 000 henkeä korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisten määrän voimakkaaseen kasvuun vaikuttaa tosin osaltaan melko heikko lukema viime vuoden huhtikuulta. Myös työllisyysaste jatkoi edelleen paranemista ja trendi oli 73,8 prosenttia, vaikka kasvun kulmakerroin on nyt loivempi kuin viime vuonna, jolloin koronakriisistä elpyminen oli kovimmassa vauhdissa.
Työttömänä oli huhtikuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 193 000 henkeä eli 69 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi aleni vauhdikkaasti ja päätyi 6,2 prosenttiin. Huhtikuun julkistuksessa työttömyysasteen trendi päätyi ensimmäistä kertaa alle koronakriisin alkua edeltäneen 6,5 prosentin tason.
”Työllisyyskehitys jatkuu kohtalaisen hyvänä, eikä edelleenkään ole merkkiä siitä, että Ukrainan sota olisi juuri vaikuttanut työmarkkinoihin. Se ei ole yllätys, sillä työllisyys reagoi talouden suhdanteeseen melko pitkällä viiveellä. Siksi mahdolliset negatiiviset vaikutukset tulevat vasta selvästi pidemmän ajan kuluessa, jos yleinen maailmantalouden kehitys häiriintyy”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työvoiman kysyntä jatkui huhtikuussa korkealla tasolla ja uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin 111 200 eli 35 100 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa.
”Myönteistä on se, että viime kuukausina työllisyyden kasvu on alkanut painottua enemmän kokoaikaiseen työhön, kun koronakriisistä elpymisen alkuvaiheessa nähtiin lähinnä osa-aikatyön kasvua. Kokoaikaisen työn lisääntyminen kertoo siitä, että elpyminen on päässyt kypsään vaiheeseen ja koronakriisiin liittyvä epävarmuus on ainakin tilapäisesti hellittänyt”, sanoo Appelqvist.
Työmarkkinoiden paras vire taittumassa
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita oli huhtikuussa 97 000 eli vaivaiset 3500 vähemmän kuin kuukausi sitten. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen jatkuu yhä hitaalla tahdilla, eikä yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä ei ole vieläkään kääntynyt laskuun.
”Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etenee niin hidasta tahtia, että seuraava kriisi saattaa jo iskeä ennen kuin koronan aikana syntynyt työttömyyden nousu saadaan sulatettua”, arvioi Appelqvist.
Appelqvist huomauttaa, että vaikka Venäjän-kaupan supistuminen ja Ukrainan sota eivät toistaiseksi näy työllisyyskehityksessä, kannattaa varautua siihen, että työmarkkinoiden paras vire alkaa jatkossa taittua.
”Tällä hetkellä työllisyyttä nostaa työvoimavaltaisen palvelualojen palautuminen koronasta. Suhdanne-ennusteet ennakoivat kuitenkin Suomen talouden kasvun hidastuvan merkittävästi jatkossa. Ennustettu kasvu on niin hidasta, ettei sen voi uskottavasti ajatella enää pahemmin nostavan työllisyyttä. Jos työllisyys nousee ilman, että talous kasvaa, niin sehän tarkoittaisi silloin tuottavuuden alenemista”, Appelqvist sanoo.
