Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää hyvänä, että hallitus teki puolentoista vuoden odottelun jälkeen ensimmäisen merkittävän konkreettisen päätöksen työllisyyden lisäämiseksi. Työttömyysputken poisto parantaa työllisyyttä rakenteellisesti vajaalla 10 000 henkilöllä pitkällä aikavälillä.
Romakkaniemi huomauttaa, että tämä on vasta kuudesosa hallituksen alkuperäisestä tavoitteesta 60 000 työpaikan lisäämisen tavoitteesta. Samalla Romakkaniemi muistuttaa, että koronakriisi on vähintään kaksinkertaistanut tarpeen nopeille työllisyystoimille.
Hallituksen nyt päättämä kokonaisuus vahvistaa julkista taloutta sen omien laskelmiensa mukaan 165 miljoonalla eurolla. Tätä tulee verrata noin 1,2 mrd euron pysyviin menolisäyksiin, jotka hallitus päätti hallitusohjelmassa. Se aiottiin maksaa näillä työllisyystoimilla.
Lähes koko vaalikaudelle varattu 1,2 miljardia pistettiin kuitenkin jo menemään heti hallituksen ensimmäisessä budjetissa.
”Työttömyysputken lakkauttaminen oli siis vasta ensimmäinen osamaksuerä hallituksen laskun maksamiseksi, eikä siten vielä vahvista nettona julkista taloutta”, Romakkaniemi muistuttaa.
Työttömyysputken poistoa pitääkin arvioida tässä kokonaisuudessa.
”Jos hallitus tekee kuusinkertaisesti nyt nähdyn verran toimia, on se vasta maksanut oman laskunsa, mutta ei vielä vahvistanut tippaakaan julkista taloutta siitä, mitä se oli ennen hallituksen aloittamista”, Romakkaniemi sanoo.
Suomen talouden haasteet ovat aivan eri mittaluokkaa. Suomen pankki arvioi juuri tällä viikolla Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeksi, eli tulojen ja menojen väliseksi pidemmän aikavälin kuiluksi nykymenolla noin 13 miljardia euroa. Mittaluokasta kertoo, että hallituksen pitäisi tehdä noin 80-kertaisesti työttömyysputken vaikutuksen verran toimia työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi, jotta kestävyysvaje saataisiin kurottua umpeen.
”Hallituksen pitäisi pikaisesti perua kaikki pysyvät menolisäyksensä, kuten tehottomat oppivelvollisuusiän korotus ja kaavamainen hoitajamitotus. Sen sijaan hallituksen olisi tehtävä rohkeat rakenteelliset toimet, joilla työllisyysastetta voidaan nostaa yli 75 prosenttiin. Lisäksi koko sote-uudistus pitäisi valmistella uudelleen siten, että sen mahdollistamat 4-5 miljardin euron tuottavuushyödyt saavutettaisiin”, Romakkaniemi sanoo.
