Hallitus on uudistamassa irtisanomislakia, johon kirjoitetaan suhteellisen pieniä muutoksia. Ehdotuksesta saatiin aikaiseksi iso juopa hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välille.
EK:n työmarkkinajohtaja emeritus Lasse Laatunen kutsui riitaa kirpun nylkemiseksi. Pääministeri puhui kirpun ampumisesta tykillä. Kirppuraukasta ei taida olla enää jäljellä kuin lihava riita.
Riidan seurauksena työantajat kärsivät merkittävistä tappioista. Yksin metsäteollisuus odottaa kärsivänsä ilmoitetuista lakoista noin 20 miljoonan euron tappiot.
Muutaman viikon takainen työnseisaus maksoi EK:n arvion mukaan 50 miljoonaa euroa. Tällä menolla viivan alle jäävät miljardiluokan vahingot.
Työntekijät kärsivät yhtä lailla. Lakon aikana lakkoaloilla ei makseta palkkaa normaalisti. Monet tekevät lisäksi mielellään ylitöitä lyhentääkseen vaikkapa asuntolainaansa. Mutta eivätpä tee ylityökiellon aikana.
Osansa saa myös julkinen puoli. Erityisesti kuntien toiminta vaikeutuu.
Yksikään edellisistä ei todellisuudessa ole riidan osapuoli. Yksi taho tekee, toinen suuttuu ja kolmas kärsii. Asetelma on epäreilu.
Hallituksen ja ay-liikkeen välisestä riidasta seuranneet toimenpiteet ovat ilmiselvästi epäsuhdassa riidan aiheeseen. Kaikki ymmärtävät sen, mutta kumpikaan ei voi luovuttaa.
Hallituksen luovuttaminen merkitsisi vallan luovuttamista eduskunnan ulkopuolelle. Ay-liikkeelle se merkitsisi lakkoaseen voiman heikentymistä.
Lakiuudistuksen vastustajat syyttävät lakia yhdenvertaisuuden vastaiseksi. Yhdenvertaisuus on tässä yhteydessä kuitenkin pelkkä keppihevonen.
Vai luuleeko joku, että 10 henkilön rajan poistaminen irtisanomislain luonnoksesta ratkaisisi ongelman?
Lakko-oikeus ja mielipiteen ilmaisun vapaus ovat demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Suomessa tosin poliittisten lakkojen järjestäminen on poikkeuksellisen vapaata.
Samaan aikaan Suomessa kärsitään laajalti työvoimapulasta ja toisaalta työttömyydestä. Voihan nämä ongelmat ratkaista myös halvaannuttamalla kansantalous, mutta ekonomistina en suosittele.
Lakkoaseen käyttäminen tarpeettoman matalalla kynnyksellä on haitallista: se luo epävarmuutta yritysten toimintaympäristöön ja siten vähentää investointeja.
Olisi hyvä löytää ratkaisu aika ennen kuin vallitseva hyvä taloudellinen kehitys hyytyy. Jokainen riitapäivä tarkoittaa tarpeettomia menetyksiä meille kaikille.
Teksti on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Lännen Median lehdissä.