Hallituksen pitää kääntää kaikki käsillä olevat kivet päästäkseen asettamaansa työllisyystavoitteeseen. Yksi tällainen kivi on perhevapaauudistus eli äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan uudistaminen. Hallitusohjelmassa linjataan, että kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena.
”Kotihoidontuen säilyttäminen on aito poliittinen valinta. Samalla on kuitenkin selvää, että työllisyyttä kohentava perhevapaauudistus jäänee unholaan. Pahimmassa tapauksessa työllisyysvaikutus on pahemman kerran miinusmerkkinen”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Työelämässä sukupuolten välistä tasa-arvoa on mahdollista edistää yhtenäistämällä isien ja äitien ansiosidonnaisia perhevapaita. Kotamäen mukaan vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi.
”Ongelma työllisyyden ja myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta on nimenomaan kotihoidontuen pitkä kesto. Tilastojen perusteella tiedetään, että suurimman osan eli reilusti yli 90 prosenttia kotihoidontuen päivistä käyttää äiti.”
”Jotta sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla voitaisiin edistää, tulisi äidit saada nopeammin työelämään. Vain harvassa Euroopan maassa on yhtä pitkä yhteenlaskettu perhevapaa kuin Suomessa”, Kotamäki pohtii.
Hallituksen perhevapaauudistus ei välttämättä jää hyödyttömäksi, vaikkei se kokonaisuudessa edistäisikään työllisyyttä.
”Nykyinen perhevapaamalli on jäykkä kuin rautakanki ja eriarvoistaa myös erilaisia työtapoja. Esimerkiksi sunnuntaisin tai arkipyhinä työskentely ei vaikuta vanhempainrahan määrään, mutta arkena tehty työ vaikuttaa. Jäykkyydestä kertoo myös se, että molemmat vanhemmat eivät voi olla vanhempainvapaalla samaan aikaan ja että kumpikin vanhempi voi jakaa vanhempainrahakautensa enintään kahteen jaksoon”, Kotamäki luettelee.
”Edellä mainitut rajoitteet ovat lähinnä kummallisia byrokratian kukkasia ja on vaikea nähdä, kuinka ne hyödyttävät työntekijää tai työnantajaa. Miksi esimerkiksi illalla tehdyn keikkatyön pitäisi vaikuttaa vanhempainrahan määrään? Entä miksei vanhempainvapaata voisi pitää vaikka kaksi päivää viikossa useamman kuukauden ajan, jos se työntekijälle ja työnantajalle sopii?”
Kotamäen neuvo on suoraviivainen: ”Järjestelmää kannattaisi yksinkertaistaa ja joustavoittaa. Byrokraattinäkökulman sijaan tarvitaan enemmän asiakaslähtöisyyttä.”
Lisätietoja: