Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen neuvottelema tukipaketti sähkön hintojen nousun kompensoimiseksi on perusteltua, mutta kritiikkiä saa tukitoimien rahoittaminen velaksi. Keskuskauppakamari on pettynyt rakenteellisten ja työllisyyttä tukevien toimien vähäisyyteen tämän hallituskauden aikana. Niillä vahvistettaisiin julkisen talouden kriisinsietokykyä tulevien kriisien varalle. Työikäisten määrän vähentyminen yhdessä rajusti kasvavien valtionvelan korkomenojen kanssa on kestämätön yhtälö, Keskuskauppakamari varoittaa.
Keskuskauppakamarin mukaan budjettiriihessä päätetyt toimet energiakriisistä selviämiseksi ja sähkön hinnan nousun kompensoimiseksi ovat tarpeellisia. Keskuskauppakamari olisi pitänyt tuloveronkevennystä nyt päätettyjä verotoimia osuvampana välineenä. Huolta herättää päätettyjen toimien vaikuttavuus pidemmällä aikavälillä ja että tukitoimet rahoitetaan pääosin velalla.
”Keskuskauppakamari pitää tuloveron kevennystä parhaana keinona turvata ostovoimaa. Tukipaketti sähkön hinnannousun kompensoimiseksi on kuitenkin perusteltu, jotta kotitaloudet selviävät. Tuet eivät ratkaise energiakriisin juurisyytä ja ovat apuna vain väliaikaisia. Myös yritykset tulevat olemaan vaikeassa tilanteessa. Siksi on välttämätöntä pitää huolta hyvästä investointiympäristöstä puhtaan energian tuotannolle”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hallitus päätti myös energiayhtiöihin kohdistuvan windfall-veron valmistelusta.
“Puhtaan energian tuotantoon investoineiden yritysten rankaisu olisi täysin väärä viesti sekä kohtuuhintaisen energian saatavuuden että vihreän siirtymän kannalta. Winfdall-veron valmistelu luo tarpeetonta epävarmuutta yrityksille, kun nyt pitäisi vauhdittaa energiainvestointeja”, Romakkaniemi sanoo.
Rakenteelliset ja työllisyyttä tukevat toimet jääneet kriisien varjoon
Romakkaniemi huomauttaa, että rajusti kasvavista valtionvelan korkomenoista on varoiteltu vuosien ajan.
”Suomen valtionvelan korot ja korkomenot ovat nousseet nopeammin kuin vielä keväällä arveltiin ja ne tulevat rasittamaan hyvinvointivaltiota pidemmällä aikavälillä voimakkaasti. Lisäksi meillä on julkisessa taloudessa väestön ikääntymisen myötä paheneva rakenteellinen alijäämä pidemmällä aikavälillä”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari muistuttaa käsiin räjähtäneestä osaajapulasta, joka ei ole enää vain tiettyjen alueiden ja alojen ongelma, vaan pulaa osaavista tekijöistä on ympäri Suomen.
”Yritykset eivät pysty kasvamaan ja laajentamaan toimintaansa, vaikka siihen olisi kaikki edellytykset. Tilanne pahenee vuosi vuodelta ja se syö koko Suomen kilpailukykyä. Jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä vauhdilla, talouskasvu sakkaa”, sanoo Romakkaniemi.
Kiitosta hallitus saa TKI-kannustimesta, mutta Keskuskauppakamarin mukaan esitys TKI-kannustimesta sellaisenaan on vielä liian monimutkainen ja lausuntokierrokselta tullutta esitystä tulisi yksinkertaistaa.
“TKI-kannustin on erittäin tervetullut, mutta lausuntokierroksella olevaa esitystä pitää vielä yksinkertaistaa ja selkeyttää TKI-kannustimen käytettävyyden parantamiseksi ja täysimääräisen hyödyntämisen varmistamiseksi”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari on pettynyt rakenteellisten ja työllisyyttä tukevien toimien vähäisyyteen tällä hallituskaudella ja varoittaa, että julkisen talouden resilienssi ei pitkällä aikavälillä kestä työikäisen väestön määrän vähenemistä.
”Hallitukselta on loppunut aika. Rakenteelliset ja työllisyyttä tukevat toimet ovat jääneet kriisien varjoon, vaikka tosiasiallisesti juuri niillä vahvistaisimme julkisen talouden kriisinsietokykyä tulevaisuuden varalle. Miten selviämme tulevaisuuden kriiseistä, kun valtiontalouden budjettialijäämä on krooninen, velkojen korkomenot syövät maksukykyämme ja samaan aikaan veronmaksajia on tulevaisuudessa yhä vain vähemmän? Tämä yhtälö on kestämätön”, Romakkaniemi sanoo.
