Uusimmat
Saksassa meneillään oleva teollisuuden transformaatio eli energiakriisistä johtuva energiamurros, panostukset vihreään siirtymään ja digitaalisuuteen luovat suuria mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille laajasti eri aloilla. Osavaltioiden ja kaupunkien uudistushankkeet luovat konkreettisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomalaisyrityksillä on erittäin hyvät edellytykset menestyä Saksassa, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.
”Suomen panostaminen vihreään siirtymään kustannustehokkaasti mahdollistaa Suomen integroitumisen Saksan teollisiin arvoketjuihin aiempaa paremmin. Ydinvoimaan ja tuulivoimaan perustuva päästötön, toimitusvarma energia voi olla todella suuri kilpailuvaltti meille”, Toivakka sanoo.
Toivakan mukaan Suomella on myös mahdollisuus olla tärkeä osa Saksan vetystrategiaa vihreän vedyn tuottajana. Myös Suomen energiaintensiivinen teollisuus voi olla jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa esimerkiksi Saksan teknologia- ja kemianteollisuuden arvoketjuissa.
”Sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään liittyy läheisesti myös mobiliteetin ja autoteollisuuden murros, joka tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle valmistavasta teollisuudesta akkuteknologiaan ja ohjelmisto-osaamiseen”, Toivakka sanoo.
Toivakka muistuttaa, että Saksa on Suomen suurin kauppakumppani ja läheisyytensä ansiosta suomalaisille yrityksille luonnollinen markkina. Korkea osaaminen, myönteinen maakuva ja maiden väliset tiiviit suhteet tukevat osaltaan suomalaisyritysten menestystä.
”Kuva suomalaisyrityksistä luotettavina kumppaneina on korostunut globaalin epävarmuuden ja toimitusketjuvaikeuksien oloissa. Suomi ja Saksa ovat jo ennestään läheisiä ja samanmielisiä kumppaneita, mutta tuleva Nato-jäsenyytemme tuo kahdenvälisen yhteistyön vielä uudelle tasolle ja avaa uusia mahdollisuuksia”, Toivakka sanoo.
Maailmantalouden epävarmuus ja kasvavat riskit maailmankaupassa liittyvät myös Suomen ja Saksan väliseen kauppaan. Saksan talouselämä on monia muita maita riippuvaisempi Kiinasta markkina-alueena. Toisaalta Saksa haluaisi välttää Kiinan suhteen niitä virhearviointeja, joita se on Venäjä-politiikassaan tehnyt.
“Muutokset Saksan ja Kiinan välisen kaupan volyymeissa vaikuttavat myös Suomeen. Vaikutukset tuntuvat erityisesti niissä suomalaisissa yrityksissä, jotka vievät välituotteita Saksaan”, Toivakka toteaa.
Keskuskauppakamarin juuri julkaistu Saksa-maakatsaus antaa monipuolisen kuvan Saksasta kauppakumppania, vahvana EU-vaikuttajana sekä Saksan parhaillaan kohtaamasta teollisuuden muutoksesta.