Kiinan ja USA:n kiristyvä kauppasota on surkea uutinen Suomen taloudelle. Emme jää valitettavasti immuuneiksi tämän sodan vaikutuksista, pelkää Keskuskauppakamarin johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori. Euroopan maista erityisesti Suomelle Kiinan ja USA:n taloudella on uskottua tärkeämpi merkitys. Toki tulehtuneet suurvaltasuhteet voivat avata uusia markkinoita Suomen viennille, mutta kokonaisvaikutus jäänee kielteiseksi, pelkää Vuori.
Vuoren mukaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n selvitys ”Suomi globaaleissa arvoketjuissa” vuodelta 2016 jo osoitti, että yksittäisistä maista USA ja Kiina ovat Suomelle tärkeimmät kauppakumppanit, kun katsotaan kansainvälisen talouden arvoketjuja ja Suomen osuutta niiden lisäarvon syntymisessä. Siksi tämä kauppasota voi vaikuttaa kielteisesti Suomen kokonaisvientiin ja talouskasvuumme, arvioi Vuori. ”Vahvan talouskasvun taittuminen Euroopassa sekä Kiinan ja USA:n kiristyvä kauppasota eivät ole nyt sitä, mitä Suomen piristynyt talous ja virkistynyt vienti nyt kaipaavat syksyn lähestyessä”.
ETLA:n selvityksen mukaan Suomen pääroolina maailmantaloudessa on pääasiallisesti välituotteiden eikä lopputuotteiden valmistaminen. Peräti 76 prosenttia Suomen viennistä on näitä tuotteita, kun Ruotsissa vastaava osuus on 68 prosenttia, Tanskassa 63 prosenttia ja EU-maiden keskiarvona on 67 prosenttia. Välituotteiden korkea osuus Suomen viennistä osoittaa yritystemme hyvin kytkeytyneen osaksi kansainvälisen talouden tuotanto- ja hankintaketjua, mutta samalla se myös tekee Suomen taloudesta entistä herkemmän globaalin talouden muutoksille, muistaa Timo Vuori. Tämä on syytä pitää mielessä Suomen tulevia kilpailukykyratkaisuja tehtäessä. Maailmantalouden yskiessä Suomi kohtaa usein nopeasti haittavaikutukset.
Tullin tilastojen mukaan vielä vuonna 2018 Suomen suora vienti USA:han kasvoi 6 prosenttia ja suora vienti Kiinaan 4 prosenttia, mutta tämä ei kerro koko totuutta. Kauppasodan vaikutukset voivat näkyä epäsuorasti muiden maiden kaupankäynnin kautta, korostaa Vuori. Siksi kuvaa Suomen tulevasta talouskehityksestä ei voi enää rakentaa pelkästään suoran tavaraviennin lukujen varaan.
Tulehtuneet suurvaltasuhteet voivat toki poikia myös uutta kauppaa
Tuoreimpien kansainvälisten tullitilastojen mukaan kauppasodan Kiinan vienti Yhdysvaltoihin on laskenut 8 prosenttia, mutta USA:n oma vienti Kiinaan jopa lähes 30 prosenttia. Syystäkin perinteisesti rakentavasti Valkoisen talon toimia kommentoiva, Amerikan yrityselämän vahvin edunvalvoja, USA:n kauppakamarikin on nyt voimakkaasti kritisoinut presidentti Trumpin uusia tulleja Kiinaa kohtaan. Kauppakamari pelkää pitkittyvän kauppasodan vahingoittavan USA:n taloutta ja vaikeuttavan esimerkiksi amerikkalaisten teknologiayritysten kansainvälistä toimintaan laajasti.
Johtaja Timo Vuoren mukaan jo politisoitunut keskustelua 5G-teknologiasta eri maissa on esimerkki, kuinka kiinalaiselta Huaweilta markkinoita voi siirtyä esimerkiksi suomalaiselle Nokialle. Vastaavasti myös muilla toimialoilla pienen ja neutraalin Suomen teknologialle ja osaamiselle voi löytyä uutta kysyntää Kiinassa amerikkalaisten tuotteiden korvaajana tai päinvastoin Amerikassa kiinalaisten korvaajana.
Kärjistyvän kauppasodan haittavaikutukset maailmantaloudelle ovat kuitenkin sen verran huolestuttavat, ettei näistä yksittäisistä uusista markkinamahdollisuuksista kannata kovin paljoa tuuletella, päättelee Timo Vuori. Loppuvuonna maailmantaloutta tuntuu nyt leimaavan syventyvä kauppapoliittinen epävarmuus, mikä on myrkkyä myös Suomen viennille ja taloudelle.
Onneksi Euroopan unioni on tehokkaalla kauppapolitiikallaan avannut uusia markkinoita yrityksillemme Kanadassa, Japanissa, Vietnamissa, Singaporessa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisyritystenkin olisi syytä nyt tarttua näihin uusin mahdollisuuksiin hanakasti, kannustaa johtaja Timo Vuori.