Keskuskauppakamari vaatii hallitukselta menokuria ja uskottavan suunnitelman kohti kestävää julkista taloutta. Huoltovarmuuteen, puolustukseen ja varautumiseen liittyvät väliaikaiset menolisäykset ovat kuitenkin Keskuskauppakamarin mukaan kannatettavia, mutta pysyviä menoja ei ole varaa kasvattaa kriisin varjolla.
”Julkisen talouden suuri kuva ei saa hämärtyä. Isossa kuvassa julkinen taloutemme on saatava kestävälle pohjalle, eikä pysyviin menolisäyksiin ole varaa”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan hallitus ei saa käyttää koronakriisiä enää keppihevosena julkisten menojen paisuttamiseksi tai väliaikaiseksi tarkoitettujen menojen muuttamisesta pysyviksi.
”Julkisen talouden menot ovat tällä hallituskaudella paisuneet merkittävästi, vaikka koronan aiheuttamat kulut jätettäisiin huomioimatta. Sama ei saa jatkua. Vaikka puolustukseen ja huoltovarmuuteen lisättäisiin väliaikaisesti menoja, löperöiden menolisäysten sinne tänne aika on ohi”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että valtion velkaantuminen on kestämättömällä tasolla varsinkin, kun otetaan huomioon tulevaisuuden näkymät.
”Venäjän hyökkäyssodasta johtuen talouden näkymät ovat erittäin epävarmat. Sota nostaa entisestään energian hintoja, yritysten ja kotitalouksien kustannukset ovat nousseet ja inflaatio luo paineita korkojen nostamiselle. Valtionvelan korkoriski on kasvanut. Samaan aikaan talouskasvun ennustetaan hidastuvan”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan julkisen talouden suunnitelman uskottavuutta on parannettava.
”Kestävyysvajetta on kurottava umpeen. Julkisen talouden resilienssiä on parannettava tulevia kriisejäkin silmällä pitäen. Samalla on muistettava, että rakenteelliset ongelmamme, kuten väestön ikääntyminen, eivät ole hävinneet mihinkään. Hyvinvointivaltion rahoitus on turvattava”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että hallitus priorisoi kehysten puitteissa toimia, jotka luovat edellytyksiä kasvun ja tuottavuuden parantamiselle.
”Panostukset yritysten TKI-toimintaan ovat tärkeitä, sillä innovaatiot ja tuottavuuden parantaminen ovat kasvun kannalta olennaisia asioita. Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää investointien luvituksen nopeuttamiseen, ettei kasvu jää ainakaan omasta byrokratiasta kiinni”, Romakkaniemi sanoo.
