Verokiilalaskuri paljastaa työllistämisen korkeat kustannukset – sadan euron palkankorostuksessa alle puolet käteen

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund.

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli työllistämisen kustannukset ovat korkeat suhteessa työntekijälle käteen jäävään palkkaan. Keskuskauppakamari on päivittänyt työllistämisen kustannuksia havainnollistavan verokiilalaskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa ja katsoa paljonko palkankorotuksesta jäisi verojen ja maksujen jälkeen käteen.

Kuukausipalkkaisten mediaaniansio yksityisellä sektorilla oli 3520 euroa vuonna 2021. Laskurista selviää, että mediaanituloisella sadan euron palkankorotuksesta voi jäädä verojen ja maksujen jälkeen vain alle puolet käteen – parhaimmillaankin vain 56 euroa. Työnantaja puolestaan maksaa sadan euron palkankorotuksesta yli 120 euroa.

”Jos vaativamman työnkuvan myötä paranevasta palkasta jää itselle vain puolet, ei vaativammat tehtävät ja lisääntyvä vastuu välttämättä aina houkuta. Oman osaamisen kehittäminen ja yritteliäisyys olisivat kuitenkin meidän kaikkien etu. Korkea verokiila on rakenteellinen ongelma, jota tulisi pyrkiä lieventämään seuraavalla hallituskaudella ansiotuloverotusta keventämällä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Työllistämisen kustannukset työnantajalle voivat yllättää

Keskuskauppakamarin verokiilalaskurista selviää, että mediaanituloisen työntekijän kustannus työnantajayritykselle on lähes 4500 euroa kuukaudessa. Tästä jää työntekijälle lomarahoineen käteen noin 2440–2700 euroa kuukaudessa – iästä, kotikunnasta ja kirkkoon kuulumisesta riippuen.

Työnantajan kustannus todellista työssäolokuukautta kohden nousee yli 5300 euroon, kun huomioidaan vuosilomat, sairaslomat sekä arkipyhät.

“Verokiila muodostuu monista tekijöistä, joista vain osan voi nähdä palkkalaskelmalta. Työnantajan näkökulmasta työn teettämisen todellinen kustannus on siksi tuntuvasti suurempi kuin moni palkansaaja tiedostaa. Kaikki maksut luonnollisesti nostavat työllistämisen kynnystä. Suurin piiloon jäävä kuluerä on työnantajan osuus eläkemaksuista, joka on itse asiassa huomattavasti suurempi kuin palkansaajan oma osuus”, sanoo Viitala.

Tomi Viitala

Johtava veroasiantuntija

+358 45 7731 2025

Kategoriat:Talous, Verotus, Tomi Viitala