Yksityisen kulutuksen supistuminen käänsi talouden laskuun – korona-ajan säästöt eivät kannattele kotitalouksia loputtomiin

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Suomen talous on kääntynyt syksyn aikana laskuun ja bruttokansantuote supistui 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta julkistuksesta. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan voidaan puhua jonkinlaisesta torjuntavoitosta, sillä tuotannon sukellus on ollut toistaiseksi vähäisempää kuin alun perin pelättiin. Myös vienti ja investoinnit ovat olleet tähän asti kasvussa. Kotitalouksissa on sinnitelty osin korona-ajan säästöjen turvin, mutta jatkossa yksityisen kulutuksen näköala näyttää vaisulta, sillä inflaatio pysyy vielä toistaiseksi korkeana. Todennäköistä on, että talouden supistuminen jatkuu talvella ja samaan aikaan myös vientinäkymät heikentyvät.

Tilastokeskus julkaisi tänään ensimmäisen varsinaisen arvion vuoden kolmannen neljänneksen bruttokansantuotteesta. Suomen talous supistui 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Suhteessa viime vuoden vastaavaan jaksoon oltiin edelleen 1,0 prosentin kasvussa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan tilannetta voi luonnehtia jonkinlaiseksi torjuntavoitoksi, sillä kehitys on ollut parempaa, kuin mitä helmikuussa Venäjän hyökkäyssodan alkaessa pelättiin.

”Vuoden kolmannen neljänneksen tuotantoluvut vahvistavat sen mitä pelättiin, eli Suomen talous on syksyllä kääntynyt laskevalle uralle. Myös alkuvuoden kasvulukuja tarkistettiin uuden julkistuksen yhteydessä kohtalaisen selvästi alaspäin, eli kuluva vuosi ei ole niiltäkään osin sujunut ihan niin hyvin kuin toistaiseksi on luultu. Silti voidaan edelleen puhua jonkinlaisesta torjuntavoitosta. Suhdannetilanne on heikentynyt, mutta toistaiseksi tuotannon sukellus on ollut vähäisempää kuin mitä pelättiin Venäjän hyökkäyssodan alkaessa helmikuun lopussa”, sanoo Appelqvist.

Valtaosa bruttokansantuotteen alaeristä kehittyi edelleen kohtalaisen pirteästi, mutta yksityisen kulutuksen ja varastojen lasku käänsivät kokonaisuuden pakkaselle. Sekä vienti että investoinnit olivat edelleen kasvussa vuoden kolmannella neljänneksellä. Kasvua mitattiin sekä suhteessa vuoden toiseen neljännekseen että viime vuoteen. Sen sijaan yksityinen kulutus supistui.

Koneisiin ja laitteisiin kohdentuvien teollisten investointien elpyminen vuoden kolmannella neljänneksellä oli Appelqvistin mukaan erittäin tervetullutta.

”Tuotantopotentiaali ei pidemmän päälle kasva ilman teollisia investointeja. Nyt investointeja kuitenkin saatiin ja toivottavasti sama kehitys jatkuu”, sanoo Appelqvist.

Jatkossa suhdannetilanne puristuksissa useammalta suunnalta

Appelqvistin mukaan kotitaloudet ovat sinnitelleet tähän saakka yksityisen kulutuksen osalta yllättävän hyvin, vaikka villinä laukkaava inflaatio on syönyt rajusti palkkojen ostovoimaa.

”Osin kyse on siitä, että on kaivettu esiin korona-aikana kertyneitä säästöjä ja pyritty niiden turvin ylläpitämään elintasoa. Loputtoman pitkään kulutusta ei silti ole mahdollista näillä konsteilla ylläpitää. Jatkossa yksityisen kulutuksen näköala on vaisu, kun inflaatio pysyy vielä toistaiseksi korkeana. Siksi on hyvin todennäköistä, että talouden supistuminen jatkuu talvella. Samaan aikaan myös vientinäkymä heikkenee, eli jatkossa suhdannetilanne on puristuksissa useammaltakin suunnalta”, sanoo Appelqvist.

Tilastokeskus esitti aamun julkistuksen yhteydessä myös harvinaisen varoituksen siitä, että julkistettuihin lukuihin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Isot hintavaihtelut tekevät tällä hetkellä tuotannon hintamuutoksista putsatun arvonlisän laskemisesta tavallista haasteellisempaa, eli suuretkin tarkennukset ovat jatkossa mahdollisia.

Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Talous, Jukka Appelqvist