Tarve ammattitaitoiselle ja puolueettomalle kiinteistöjen arvonmääritykselle on kasvussa. Korona on muokannut kiinteistömarkkinaa ja myös kiinteistösijoittamisen suhteen on nähtävissä uusia trendejä. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) ovat arviointialan ammattilaisia, joiden laatimat kiinteistöarviot perustuvat standardiin ja joiden arviointitoimintaa valvotaan.
Kiinteistöjen luotettavaa arvonmäärittelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun yritys hankkii uutta toimitilaa tai suunnittelee yritysjärjestelyitä. Kiinteistösijoittaja voi tarvita luotettavaa arvonmäärittelyä esimerkiksi kiinteistösalkun arvon kehittymisen seuraamiseen.
Kuluttajat tarvitsevat luotettavaa arvonmääritystä etenkin haasteellisilla markkinoilla tai ehkäistäkseen turhia riitoja perinnönjaossa tai osituksessa. Luotonantajan näkökulmasta on entistä tärkeämpää pystyä määrittelemään oikeellinen vakuusarvo. Osaavaa arvonmääritystä tarvitaan myös erityiskohteissa, kun halutaan luotettava arvonmääritys esimerkiksi sairaalan tai sotekiinteistön, hotellikokonaisuuden, golfkentän tai kirkon arvosta.
AKA-koe osaamisen mittarina
Keskuskauppakamari järjestää kerran vuodessa kiinteistöarvioinnin auktorisointikokeen (AKA-koe). Kokeeseen pyritään hakumenettelyllä ja jo kokeeseen pääsy edellyttää tiettyä osaamista arvioinnin saralla. Kokeessa voi erikoistua asuntoarviointiin, maa- ja metsätalouskiinteistöarviointiin tai kaikkein vaativammassa koeluokassa sekä edellä mainittuihin että toimitiloihin ja erityiskohteisiin. Koe mittaa arviointiosaamista sekä arviointialan lainsäädännön, kansainvälisen arviointistandardin ja arviointijärjestelmän tuntemusta monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti.
Auktorisointikokeen läpäisseet sitoutuvat noudattamaan hyvää kiinteistöarviointitapaa, kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä sekä kansainvälistä arviointistandardia (IVS). Näiden noudattamisen osalta arvioijan toimintaa myös valvotaan.
Auktorisoinnin hankkineelle tämä on mainio tapa osoittaa ulkopuolisille oma osaamisensa ja pätevyytensä. Arviointiin liittyvissä työtehtävissä AKA-auktorisointi voi olla työmarkkinoilla hyvä myyntivaltti. Arvioinnin tilaajalle auktorisointi puolestaan antaa takeet arvioijan osaamisesta.
Standardin mukaan tehty arviointi on myös vakioitua. Standardi esimerkiksi määrittelee sen, mitä asioita jokaisessa arviokirjassa tulee käsitellä sekä sen, millaisia arviointimenetelmiä sekä lähestymistapoja kussakin tilanteessa on syytä käyttää. Tyypillisimmillään AKA-arvioijaa käytetäänkin silloin, kun arvioijan varmistettu asiantuntemus, arvioijan puolueettomuus ja riittävät perustelut arviolle ovat tilaajanäkökulmasta tärkeitä asioita.
Auktorisoidun pätevyysjärjestelmän erottaa muista järjestelmistä se, että auktorisoidut toimivat tietyn kehikon mukaisella tavalla. Uskottavuuden kannalta onkin erityisen tärkeää myös se, että tämän kehikon noudattamista valvotaan.
AKA-auktorisointi käytännön työssä
AKA-auktorisoituja on tällä hetkellä Suomessa noin 250 ja auktorisoituja toimii monipuolisissa työtehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Eräs tyypillinen työtehtävä on kiinteistöalan konsultointi- ja arviointipalveluita tarjoavan yrityksen palveluksessa.
Haastattelin tätä blogia varten JLL:n toimitusjohtajaa Tero Lehtosta sekä JLL:n arviointi- ja konsultointitiimissä associatena työskentelevää Simo Hännikäistä, joka suoritti AKA-auktorisointikokeen vuonna 2020. JLL on yksi maailman ja Suomen johtavista kiinteistöalan konsultointipalveluita tarjoavasta yrityksestä. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluu neuvonanto kiinteistöjen ostamisessa myymisessä, arvonmäärityksessä, kiinteistökehityksessä ja vuokrauksessa. JLL:n arviointi- ja konsultointitiimissä työskentelee 14 henkilöä, joista 7:llä on AKA-auktorisointi.
Tero Lehtosen mukaan etenkin viralliseen käyttöön tehtyjen arvioiden (esim. rahoitus tai tilinpäätös) osalta auktorisointia pidetään edellytyksenä arvioiden laatimiselle. Auktorisointi lisää myös ammatillista uskottavuutta. Hän toteaa, että JLL:n kaltaisen arviointipalveluja tarjoavan yrityksen näkökulmasta liiketoimintaa ei käytännössä voisi pyörittää ilman auktorisoituja arvioitsijoita. Lehtonen näkee tärkeänä myös sen, että kiinteistöarvioita säännöllisimmin tilaavat tahot, kuten sijoittajat ja rahoittajat, ymmärtäisivät arvioinnin viitekehystä. Tässäkin auktorisointikoe toimii hyvänä työkaluna. Lehtonen kannustaakin työkseen kiinteistöarvioita tekeviä tai muutoin arviointialalla työskenteleviä hakeutumaan kokeeseen.
Simo Hännikäinen toteaa AKA-auktorisoinnin olleen hänelle selvä tavoite uralla. Hännikäisen mukaan koe oli haastava ja kokeeseen varattu aika tulikin käytettyä kokonaisuudessaan. Hännnikäisen mukaan koekysymykset käsittelivät kiinteistönarviointia laajalti ja vastauksissa piti hallita isoja kokonaisuuksia. Hännikäinen kertoo, että myös asiakkaat arvostavat auktorisointia, koska se on osoitus ammattitaidosta arviointialalla.
Kiinnostuitko AKA-kokeesta tai haluatko löytää pätevän arvioijan?
Hakuaika AKA-kokeeseen on juuri parhaillaan käynnissä! Hakuaika umpeutuu 1.2.2021 klo 16.15 ja koe järjestetään 10.4. Valmennusta kokeeseen järjestävät mm. Kiinko ja Rastor-instituutti. Lisätietoja kokeeseen hakeutumisesta täältä: https://kauppakamari.fi/palvelut/tutkinnotjakokeet/aka-ja-khk/sinustako-aka-tai-khk/
Jos puolestaan tarvitset auktorisoidun kiinteistöarvioijan tarjoamia palveluita, voit etsiä tilanteeseesi sopivaa asiantuntijaa Keskuskauppakamarin verkkosivujen kautta: https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/hae-kiinteistoarvioijia/
Jutun kirjoittaja vastaa Keskuskauppakamarissa kiinteistönarviointilautakunnan ja tavarantarkastajalautakunnan toiminnasta.