Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa valtioneuvoston U-kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla (kolmas maksupalveludirektiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maksupalveluista sisämarkkinoilla (maksupalveluasetus) (U 51/2023 vp). Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää kunnioittavasti seuraavan.
Ehdotetun kolmannen maksupalveludirektiivin ja maksupalveluasetuksen tavoitteena on mm. lisätä kuluttajien luottamusta maksujärjestelmään, parantaa avoimen pankkitoiminnan toimivuutta sekä pankkien ja pankkien ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien toimintaedellytyksiä ja yhdenmukaistaa sääntelyn toimeenpanoa eri jäsenmaissa.
Keskuskauppakamari kannattaa U-kirjeessä esitettyä valtioneuvoston kantaa. Ehdotuksilla pyritään edistämään innovaatioita ja kilpailua maksupalvelumarkkinoilla, mikä olisi omiaan hyödyttämään maksupalvelunkäyttäjiä.
Neuvottelujen aikana on kuitenkin vielä tarpeen arvioida huolellisesti ehdotettujen säännösten oikeasuhtaisuutta säännösten soveltamisesta pankeille ja maksupalveluntarjoajille aiheutuvan hallinnollisen taakan ja kustannusten sekä tasapuolisten kilpailuedellytysten näkökulmasta. Neuvottelujen aikana on myös perusteltua arvioida avoimen pankkitoiminnan osalta rajapintojen käyttöön liittyvää
kompensaatiomahdollisuutta.
Keskuskauppakamari pitää valtioneuvoston kannan tavoin tärkeänä, että sääntelyn täytäntöönpanon määräaika ja siirtymäajat ovat riittävät ja että täytäntöönpanon määräajassa otetaan huomioon myös alemman tason sääntelyn voimaantuloaika. Tietojärjestelmämuutosten toteuttaminen edellyttää yleensä sitä, että myös alemman tason sääntelystä tulevat vaatimukset ovat selvillä. Valitettavan usean sääntelyhankkeen yhteydessä alemman tason sääntely on viivästynyt säädetystä
määräajasta, mikä on aiheuttanut ylimääräistä työtä ja kustannuksia palveluntarjoajille.
Keskuskauppakamari toteaa myös, että vähittäiskaupoille ehdotettu mahdollisuus tarjota käteisen nostopalvelua ilman toimilupavaatimusta on omiaan tukemaan käteisen rahan saatavuutta Suomessa. Käteisen rahan saatavuutta ylläpitää osaltaan myös se, että ehdotetun maksupalveluasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle rajataan voimassa
olevaa maksupalveludirektiiviä vastaavasti käteisen antaminen maksutapahtuman osana tavaroita ja palveluita ostettaessa.
