Mikä on mielestänne TEMin strategian päätavoitteisiin liittyvä keskeinen haaste tai ongelma, joka tulisi ratkaista seuraavalla hallituskaudella? Mikä on ratkaisuehdotuksenne?
Elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu
Markkinoiden toimivuus on heikkoa ja investointien etenemistä jarruttavat kilpailun esteet
Talouden dynaamisuus Suomessa on heikkoa, ja kilpailua rajoittavat yhä markkinoillepääsyn esteet, raskas sääntely sekä julkisen sektorin laaja rooli toimialoilla, joilla toimivat markkinat jo olisivat. Samalla hitaat lupa- ja valitusprosessit heikentävät investointien ennakoitavuutta ja jarruttavat alueiden kasvua.
Ratkaisut:
- Rajoitetaan julkisen sektorin toimintaa markkinoilla ja vahvistetaan kilpailuneutraliteetin valvontaa, jotta yksityiset yritykset voivat aidosti kilpailla julkisten palvelujen tuotannossa.
- Puretaan markkinoillepääsyn esteitä ja vanhentunutta sääntelyä muun muassa apteekki-, raideliikenne- ja muilla toimialoilla, joilla kilpailun lisääminen voi parantaa palveluiden saatavuutta ja alentaa kustannuksia.
- Sujuvoitetaan investointien lupaprosesseja, vähennetään valitusprosessien ennakoimattomuutta ja vahvistetaan yritysten oikeusturvaa viranomaisprosesseissa, jotta investoinnit etenevät nopeammin eri puolilla maata.
- Toteutetaan tavoitteellinen sääntelyn purkuohjelma ja vältetään kansallista lisäsääntelyä, jotta Suomi on houkuttelevampi investointikohde yrityksille.
Innovaatiopolitiikka ei riittävästi muutu uusiksi tuotteiksi, kasvuksi ja investoinneiksi
Suomessa tehdään merkittäviä T&K-panostuksia, mutta ne eivät riittävästi muutu kaupallistetuiksi innovaatioiksi, uusiksi liiketoiminnoiksi ja investoinneiksi. Julkisen rahoituksen vaikuttavuus, yritysvetoisen innovaatiotoiminnan asema sekä kasvuyritysten rahoituksen saatavuus kaipaavat vahvistamista. Sähkön saatavuus ei saa muodostua teollisten investointien kasvun esteeksi.
Ratkaisut:
- Pidetään kiinni tavoitteesta nostaa T&K-menot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä ja kohdennetaan julkinen rahoitus vaikuttavasti niin, että se vivuttaa yksityisiä investointeja.
- Palautetaan innovaatiot vahvemmin osaksi TKI-politiikkaa: suunnataan rahoitusta nykyistä enemmän yritysvetoiseen innovaatiotoimintaan, aineettomaan arvonluontiin sekä palvelu- ja kaupan aloille.
- Laajennetaan ja joustavoitetaan T&K-verokannustinta kattamaan myös innovaatiotoiminta sekä mahdollistetaan tappiollisille kasvuyrityksille lisävähennyksen käteispalautus.
- Vahvistetaan pääomamarkkinoiden toimivuutta ja jatketaan investointiverohyvityksiä, jotta kasvuyritykset, teolliset hankkeet ja puhtaan siirtymän investoinnit löytävät rahoitusta Suomessa.
- Edistetään innovatiivisten start up -yritysten ja small midcap -yritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä tarkasti kohdennetuilla tukimuodoilla.
- Kehitetään kantaverkkoa ennakoivasti, jotta kasvuhakuiset investoinnit eivät saa viivästy tai jää toteutumatta sähköverkon puutteitten takia.
Datan, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen etenee liian hitaasti suhteessa tuottavuus- ja kasvupotentiaaliin
Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly tarjoavat Suomelle merkittävän mahdollisuuden tuottavuuden nostoon, uuden liiketoiminnan luomiseen ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen. Potentiaalia ei kuitenkaan hyödynnetä täysimääräisesti, jos digi-infra, sääntely ja osaaminen eivät kehity riittävän nopeasti investointien ja teknologian käyttöönoton mukana.
Ratkaisut:
- Kehitetään digitaalista infraa markkinaehtoisesti, varmistetaan mobiiliverkkojen toimilupien ennakoitavuus ja vahvistetaan 6G-edelläkävijyyttä, jotta digi- ja dataintensiiviset investoinnit sijoittuvat Suomeen.
- Puretaan ja sujuvoitetaan digisääntelyä kansallisesti ja EU-tasolla sekä varmistetaan lainsäädännön teknologianeutraalius, jotta dataa ja tekoälyä voidaan hyödyntää ilman tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
- Edistetään datakeskusten ympärille syntyvää korkean lisäarvon liiketoimintaa ja kohdennetaan TKI-rahoitusta digitaalisten ratkaisujen, datatalouden ja tekoälysovellusten kaupallistamiseen.
- Jatketaan julkisten palveluiden digitalisaatiota ja vahvistetaan kyberturvallisuutta, jotta uusi teknologia parantaa sekä yritysten toimintaympäristöä että julkisen sektorin tuottavuutta.
Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee
Osaajapula ja kohtaanto-ongelma syvenevät
Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, mutta koulutus ja työvoima eivät pysy perässä. Samanaikaisesti yrityksillä on vaikeuksia löytää osaajia kasvualoille, kun työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa tarpeita.
Ratkaisut:
- Vahvistetaan työllisyysalueiden roolia jatkuvan oppimisen rahoittajana ja suuntaajana rakennemurros-, työvoimapula- ja kasvualoille. Lisätään yhteisrahoitteisia koulutuksia työelämän kanssa. Toteutetaan työllisyyspalveluiden hankinnat vaikuttavuusperusteisesti ja korvamerkitään tälle rahoitus.
- Kohdennetaan julkisesti rahoitettu jatkuva oppiminen ensisijaisesti työelämän tarpeisiin ja uusille osaamisaloille: oppisopimuskoulutuksena, intensiivisinä työvoimakoulutuksina tai osaamista täydentävinä täsmä- ja lyhytkoulutuksina.
- Vahvistetaan jotpan roolia ja lisätään työ- ja elinkeinoelämän sekä työllisyyspalveluiden edustusta oppilaitosten hallinnossa.
- Edistetään koulutusmarkkinan syntymistä ottamalla käyttöön työikäisten koulutusetu, johon työnantajat voivat ladata arvoa.
Kansainvälisen osaavan työvoiman saatavuus on liian hidasta ja kankeaa
Yritysten keskeinen pullonkaula on monimutkainen ja hidas maahanmuuttoprosessi. Kilpailu osaajista on kiristynyt, eikä Suomi houkuttele tai pidä osaajia riittävästi.
Ratkaisut:
- Parannetaan maahantulon palvelupolkua ja vähennetään tarvetta fyysiseen asiointiin esimerkiksi digitaalisen lompakon ja väliaikaisen henkilökortin avulla. Otetaan käyttöön tunnistautumiskopit lähetystöihin.
- Puretaan saatavuusharkinta ja huomioidaan tulorajoissa perheiden kokonaistulot. Ensiaskel saatavuusharkinnan purkamiseen on siitä luopuminen puolisoiden ja jo maassa työskentelevien osalta.
- Panostetaan jo maahanmuuton kohdemaissa puolisoiden palveluihin ja mahdollisuuksiin siirtyä Suomeen töihin.
- Otetaan käyttöön työnhakuviisumi, joka mahdollistaa työnhaun ja lyhytaikaisen maassa olon jo ennen kuin työpaikka on löytynyt ja esimerkiksi osa-aikaisen / epäsäännöllisen työn tekemisen. Mahdollistetaan viisumilla Suomeen matkustaminen ja asettautuminen työlupahakemuksen ollessa vireillä.
- Luodaan nopeutettu malli pysyvän oleskeluluvan saamiseen osaajille ja perheille, joilla arvioidaan olevan erinomaiset mahdollisuudet menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa.
- Kehitetään kotoutumista työ ensin periaatteella, kytketään kotoutumis- ja kielikoulutus sekä työnohjaus tähän. Otetaan käyttöön palveluseteli työnantajalle työntekijän suomen / ruotsin kielen oppimisen tukemiseen.
Työmarkkinoiden jäykkyydet ja kannustinongelmat rajoittavat työllisyyden kasvua
Työmarkkinoiden rakenteet ja sääntely rajoittavat työllistämistä ja työvoiman liikkuvuutta. Työllistämisen riski ja kustannukset ovat monille yrityksille korkeita.
Ratkaisut:
- Jatketaan paikallisen sopimisen uudistamista. Mahdollistetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti poiketa yleissitovista työehtosopimuksista ja sopia toisin silloin, kun yrityksessä tai työpaikalla nähdään toisin sopimisen palvelevan kokonaisetua alan yleisiä työehtoja paremmin.
- Sosiaaliturvan uudistamista on jatkettava ottaen mallia Tanskasta. Tanskan sosiaaliturvamallissa joustava irtisanomiseen liittyvä sääntely, tasoltaan ja kattavuudeltaan hyvä alkuvaiheen työttömyysturva sekä aktiivinen työvoimapolitiikka täydentävät toisiaan.
- Uudistetaan työsopimuslakia siten, että lain mukaisesta lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta luovutaan. Lisätyön tarjoamisvelvollisuuden poistaminen tukisi erityisesti pk-yritysten mahdollisuutta joustavaan resurssien käyttöön, vähentäisi hallinnollista taakkaa ja selkeyttäisi työnantajien päätöksentekoa sekä rekrytointiprosesseja.
Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista
Puhtaan siirtymän investointien vauhdittaminen
Puhtaan siirtymän investoinnit ovat edenneet ennakoitua hitaammin. Investointien etenemistä on hidastanut epävarmuus markkinoiden kehityksestä ja puhtaan sähkön kysynnän kehityksestä.
Vuonna 2025 käynnistynyttä ja vuosina 2026-2027 sovellettavaa laajennettua investointiverohyvitystä on tarpeen jatkaa vuoteen 2030 asti EU:n uusien valtiontukipuitteiden (CISAF) mukaisesti. Investointiverohyvityksen jatkaminen ja laajentaminen myös investointitasoltaan alle 50 miljoonan euron hankkeisiin olisi merkittävä toimenpide muun muassa teknisten nielujen käyttöönoton edistämiseksi.
Meri- ja lentoliikenteen päästökaupan ja ETS2-päästökaupan huutokauppatulojen käytöstä tulisi laatia kansallinen yli hallituskausien ulottuva investointiohjelma, joka luo yrityksille näkymää uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden kysynnän kasvuun sekä pitkäjänteisiä investointimahdollisuuksia ajoneuvo-, alus- ja työkonekannan uudistamiseen, liikenteen sähköistymiseen sekä julkisen ja yksityisen lataus- ja jakeluinfran investointeihin, esimerkiksi kuljetus- ja logistiikkayritysten varikko- ja terminaalilatausinvestointeihin ja satamien maasähköinvestointeihin.
Meri- ja lentoliikenteessä päästökaupan tulot tulee kohdistaa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran kehittämiseen, vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden parantamiseen sekä maasähköinvestointien ja maasähkön käytön tukemiseen. Suomessa tulisi valmistella ja ottaa käyttöön kansallinen lentoliikenteen kestävien SAF-polttoaineiden ja merenkulun kestävien SMF-polttoaineiden tukimekanismi.
Merituulivoimainvestoinnit Suomessa perustuvat jatkossa Energiaviraston talousvyöhykkeellä ja Metsähallituksen aluevesillä toteuttamiin kilpailutuksiin. Näkyvyys huutokauppaan tulevista alueista ja niiden aikataulusta loisi ennakoitavuutta hankekehittäjille. Suomen tulisi laatia Alankomaiden kaltainen tiekartta aluevesien ja talousvyöhykkeen merituulivoimakilpailutuksille.
Merituulivoiman syntymistä vauhdittaisi myös kantaverkon ulottaminen merituulivoiman tuotantoalueille. Merituulivoiman kiinteistöveron kohtuullistamista koskeva lakimuutos on parhaillaan vireillä, ja suunnitteilla olevat muutokset parantavat huomattavasti merituulivoiman kilpailukykyä. Merituulivoiman rakentamiskustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin maatuulivoiman, mikä lisää niistä maksettavan kiinteistöveron määrää. Merituulivoiman kiinteistöverotuksessa jälleenhankinta-arvon tasoa tulisi laskea 35 prosentista esimerkiksi 30 prosenttiin.
Lisätään tuuli- ja aurinkoenergian hyväksyttävyyttä ilman tiukkaa sääntelyä. Tarkistetaan aurinkoenergian kiinteistöverotusta, jotta voidaan lisätä investointien kannattavuutta ilman tukia ja tuoda niiden verokohtelu lähemmäksi tuulivoimaa. Tuuli- ja aurinkoenergian paikallista hyväksyttävyyttä voidaan lisätä esimerkiksi korottamalla lunastuskorvauksia.
Biometaania tuotettiin kotimaassa vuonna 2024 noin 0,35 TWh, josta suurin osa käytettiin liikennesektorilla. Kotimaisen biokaasun tuotantoa on arvioitu voitavan teknistaloudellisesti lisätä jopa 10 TWh:n vuosituotantoon asti. Biokaasualan tavoitteena on, että vuonna 2030 kotimaista biokaasua tuotettaisiin 4,0 TWh. Lisäksi vireillä ja rakenteilla on useita synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksia, joissa valmistetaan liikennepolttoaineiksi soveltuvia hiilivetypolttoaineita yhdistämällä vetyä energiantuotannossa talteen otettuun hiilidioksidiin.
Biokaasun kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi olisi perusteltua päivittää kansallinen biokaasuohjelma (2021). Biokaasun käyttöä tulisi edistää koko arvoketjussa hankintatuilla, vahvistamalla sen roolia jakeluvelvoitteessa, investointiverohyvityksillä ja valmisteverotuksen keinoin. Raskaan liikenteen ja teollisuuden päästöjen vähentämisessä ja energiahuollon omavaraisuusasteen nostamisessa kotimaisella biometaanilla on tärkeä merkitys 2020- ja 2030-luvulla. Lisäksi biokaasun tuotanto lisää maatalouden elinkeinomahdollisuuksia ja avaa tietä synteettisen hiilineutraalin metaanin jakelu- ja valmistusprosesseille. Hiilidioksidin talteenotto biokaasun tuotannon yhteydessä on huomioitava hiilidioksidin talteenottoa tukevissa politiikkatoimissa.
Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen hintapaineiden hillitseminen
Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen taso nousee nykyisen lainsäädännön mukaisesti 31 prosenttiin vuoden 2028 alussa. Samaan aikaan astuu voimaan tieliikenteen päästökauppa, jonka on arvioitu nostavan bensiinin ja dieselin pumppuhintoja varovaisen vähintään 10–20 sentillä litralta. Polttoaineiden hintaan kohdistuu näin ollen merkittäviä hintapaineita.
Jakeluvelvoitteen tason alentaminen vähentäisi uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden kysyntää ja vaarantaisi investointeja uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden tuotantoon, jotka ovat tärkeä osa Suomeen kasvua luovaa vihreän siirtymän investointikokonaisuutta.
On tärkeää, että vuosien 2028–2030 velvoitetasoa ei muutettaisi, jotta voidaan velvoitteen ennakoitavuutta ja uusiutuvien polttoaineiden ja RFNBO-polttoaineiden kysyntäpohjaa voidaan vahvistaa. Lisäksi jakeluvelvoitteiden tasot tulisi asettaa vuosille 2031–2035 ennakoitavuuden lisäämiseksi. Kun otetaan huomioon henkilö- ja pakettiautoliikenteen nopeasti etenevä sähköistyminen ja jakelussa olevan polttoaineen litramäärän väheneminen, huomattavakin korotus on mahdollinen ilman, että jaeltavan uusiutuvan polttoaineen litramäärä kasvaa vuoteen 2030 verrattuna
Jakeluvelvoitteen hintavaikutusten hillitsemiseen tulisi laatia erillinen toimenpidepaketti, jonka toimia toteutetaan tarpeen mukaan. Mahdollisia toimia ovat esimerkiksi seuraavat:
- liikennepolttoaineiden sekä kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteet tulisi yhdistää yhdeksi jakeluvelvoitteeksi, jotta voidaan lisätä polttoaineenjakelijan mahdollisuuksia valita kustannustehokkain tapa täyttää velvoitetta
- ammattidieseljärjestelmän avulla voidaan hillitä logistiikkakustannusten nousua suurentamalla ammattidieselpalautuksen määrää
- jakeluvelvoitteen joustomekanismin jatkaminen/laajentaminen
- kuorma- ja linja-autovarikoilla ja jakeluterminaaleissa sähköisten raskaiden ajoneuvoihin ja työkoneisiin ladatun sähkön liittäminen osaksi jakeluvelvoitetta
- polttoaineveron rakenteen muuttaminen siten, että hiilidioksidiveroa nostetaan ja energiasisältöveroa lasketaan, jolloin uusiutuvien polttoaineiden hintakilpailukyky paranee
- E20-polttoainestandardin edistäminen ja kansallinen käyttöönotto etanolin jakelun lisäämiseksi
- biokaasun liikennekäytön ja sähköistymisen edistäminen kuorma-autokannassa ajoneuvojen hankintatuilla, verokannusteilla ja jakelu- ja latausinfratuilla
Maasähkön käyttö satamissa etenee hitaasti
Maasähkön hyödyntämistä ovat hidastaneet sähkönsyöttöjärjestelmien edellyttämät mittavat investointitarpeet satamissa ja aluksissa. Koska alusten valmius hyödyntää satamien maasähköä on nykyisessä aluskannassa vielä pientä, satamaorganisaatioiden ei ollut perusteltua investoida maasähkön syöttöjärjestelmiin. EU-lainsäädäntö edellyttää TEN-T-verkon satamilta maasähköinvestointeja. Maasähkön alempi verokanta lisäisi sähkön kustannuskilpailukykyä fossiiliseen polttoöljyn käyttöön nähden ja kannustaisi aluksia siirtymään satamassa maasähkön käyttöön, jolloin maasähköinvestoinnit nopeutuisivat. Maasähköjärjestelmien rakentuminen avaa myös tietä laivaliikenteen sähköistymiselle, joka edellyttää kapasiteetiltaan riittävää sähköverkkoa satamiin.
Alusten maasähkön käyttöä satamissa voidaan edistää soveltamalla maasähköön alempaa, teollisuuden verokantaa. Verokannan muutos soveltuisi toteutettavaksi nopeana merenkulun kustannuksia alentavana ja vientiteollisuuden kilpailukykyä lisäävänä toimena. Vaikutukset valtion talouteen ovat maltilliset, sillä alennettu verokanta vähentäisi sähkön valmisteverotuloja arvion mukaan noin 0,54 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 2,80 miljoonalla eurolla vuonna 2030. Kasvava maasähkön käyttö tulevaisuudessa verotuloja enemmän kuin tilanne, jossa satamakäynnin aikana tarvittava sähkö tuotetaan aluksissa verottomalla polttoöljyllä.
Lisäksi laivaliikenteen sähköistyminen ja satamatyökoneiden kasvava sähkönkäyttö edellyttää kantaverkon laajentamista suurimpiin satamiin. Tulevaisuudessa satamien sähkönkulutus kasvaa merkittävästi, kun aluksissa hyödynnetään yhtenä käyttövoimana myös sähköä. Alusten sähköistyminen edellyttää suuritehoista latauskapasiteettia satamissa.
