Huoli talouden isosta kuvasta kasvaa kehysriihen päätösten myötä entisestään. Puheista huolimatta velkaantumista kasvatetaan päätösperäisesti ja avoimen sektorin julkista taloutta vahvistaen. Aitojen rakenteellisten työllisyystoimien vaikutukset jäävät vähiksi. Keskuskauppakamari näkee kehysriihen linjauksissa kuitenkin myös hyviä elementtejä Suomen pitkän tähtäimen menestyksen rakentamiseen. Tällainen on esimerkiksi tavoitteellinen kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen.
Kansainvälisten osaajien hankkimiselle kiitosta
”Haluan antaa hallitukselle suuren tunnustuksen siitä, että osaamisperusteisen maahanmuuton logiikka halutaan muuttaa nykyisestä byrokratian pullonkauloista aktiivisesti kansainvälisiä osaajia Suomeen töihin ja opiskelemaan tavoittelevaksi”, kiittää Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi hallitusta.
Keskuskauppakamari pitää tätä periaatteellisesti erittäin tärkeänä muutoksena, vaikka Keskuskauppakamarin mielestä tavoitteena pitäisi olla jo heti alkuvaiheessa 30 000 osaajan nettomaahanmuutto vuosittain.
”Keskuskauppakamari on työskennellyt hallituksen kanssa asian parissa ja monet Keskuskauppakamarin ehdottamat toimet etenevät nyt”, Romakkaniemi sanoo.
Talouden suuri kuva huolettaa
Samaan aikaan talouden suuri kuva kuitenkin huolettaa yrityksiä valtavasti. Koronakriisistä riippumatonta velkaantumista vauhditetaan hallituksen päätöksillä, vaikka puhutaan harhaanjohtavasti leikkauksista.
Samalla aidot, avoimilla työmarkkinoilla työllisyyttä lisäävät ja julkista taloutta siten vahvistavat työllisyystoimet ovat aivan riittämättömät. Julkinen talous kokonaisuudessaan heikkenee rakenteellisesti näillä päätöksillä.
”Julkisen talouden vakaus on useissa kilpailukykyvertailussa ollut Suomen perinteinen vahvuus. Olemme siinä olleet Maailman talousfoorumin vertailussa ykkönen. Jos yritysten luottamus siihen horjuu, häviää myös Suomen yksi etu investointikohteena”, Romakkaniemi sanoo.
Yritykset laskevat, että heikkenevä julkinen talous tarkoittaa tulevaisuudessa yllättäen kiristyvää verotusta ja väheneviä mahdollisuuksia panostaa muun muassa osaamiseen, innovaatiotoimintaan ja toimivaan infrastruktuuriin.
Yritysten kilpailukyvyn iso kuva ei kohene
Riihipäätöksessä oli Keskuskauppakamarin mukaan useita yksittäisiä kannatettavia toimia, joilla yritysten investointeja pyritään helpottamaan. Näitä ovat esimerkiksi luvituksen helpottaminen, investointien tuplapoistojen jatkaminen sekä tavoite kehittää yhteisöveron rakennetta investointeihin kannustavammaksi Viron mallin suuntaan. Tämän edut kuitenkin ovat kiinni jatkotyöstä. Investointien tuoton kokonaisveroaste ei saa kiristyä.
”Isossa kuvassa yritysten kilpailukyky ei kuitenkaan näillä päätöksillä parane. On huolestuttavaa, että teollisuuden kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin heikennetään leikkaamalla sähköistämisen tukea”, Romakkaniemi päättää.
