Maaliskuun työllisyyslukujen mukaan työllisyyden paraneminen jatkui kohtalaisen hyvänä, mutta kokonaisuudessaan työllisyydessä ollaan koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin. Ukrainan sodan myötä heikentyneet suhdannenäkymät eivät olet aiheuttamassa isompaa vauriota työllisyyteen, ja koronakriisin väistyminen tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan työttömyysjaksojen kroonistuminen kertoo kuitenkin isoista haasteista työmarkkinoilla ja erityistä huolta herättää yli kaksi vuotta kestävien työttömyysjaksojen kasvu, joiden riskinä on pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta.
Työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa kohtalaisen hyvänä, vaikka työllisyysasteen trendi heikkenikin verrattuna helmikuun julkistukseen. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 77 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen trendi oli 73,7 prosenttia.
”Alkuperäisessä helmikuun julkistuksessa työllisyysasteen trendi oli 74 prosenttia eli siihen verrattuna peruutettiin jonkin verran. Tarkistettu helmikuun lukema on 73,6 prosenttia. Periaatteessa työllisyyden paraneminen siis jatkui maaliskuussa, mutta kokonaisuudessaan ollaan työllisyydessä koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työttömänä oli maaliskuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 192 000 henkeä eli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia. Työttömyysasteen trendi aleni edelleen maaliskuussa. Alimmillaan työttömyysasteen trendi oli 6,5 prosenttia ennen koronakriisin alkua. Sitä tasoa ei siis olla vielä aivan saavutettu, mutta maali on jo hyvin lähellä.
”Työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa hyvänä ilman suuria yllätyksiä. Hieman harmillisesti työllisyysastetta on korjattu alaspäin, mutta mitenkään huolestuttava ei tilanne ole. Vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet Ukrainan sodan johdosta, ei ole merkkejä siitä, että työllisyyteen olisi tulossa isompia vaurioita”, arvioi Appelqvist.
Jos talouden suhdanne viilenee pysyvämmin, on pitkällä aikavälillä odotettavissa vaikutuksia myös työllisyyteen. Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutukset näyttävät olevan kuitenkin vähäisiä. Appelqvistin mukaan koronakriisin väistyminen tuo helpotusta työllisyyskehitykseen.
”Venäjän-kaupan hiipumisen suorista vaikutuksista kärsivät vientiyritykset eivät työllistä erityisen suurta joukkoa. Työllisyyskehitykseen vaikuttaa juuri nyt selvästi enemmän koronakriisin väistyminen, mikä tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille”, toteaa Appelqvist.
Yli kahden vuoden työttömyysjaksot kasvussa – riskinä pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta
Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli maaliskuussa työ- ja elinkeinotoimistoissa edelleen yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys aleni hieman helmikuusta, mutta kehitys on tuskastuttavan hidasta.
Sen sijaan uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli maaliskuussa poikkeuksellisen vähän. Uusia työttömiä ei siis tule juurikaan, mutta monet vanhat työttömyysjaksot pitenevät. Maaliskuussa yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli niitäkin jo 53 300, mikä on 13 600 enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 126 200 eli peräti 48 500 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.
”Vaikka uusia avoimia työpaikkoja tulee haettavaksi kuukaudesta toiseen ennätyksellistä tahtia, ei pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etene toivotulla tavalla. Työttömyysjaksojen kroonistuminen kertookin kohtalaisen isoista haasteita työmarkkinoilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että yli kaksi vuotta kestäneet työttömyysjaksot jatkavat kasvussa. Näin pitkät työttömyysjaksot nostavat riskiä pysyvämmästä syrjäytymisestä työmarkkinoilta,” sanoo Appelqvist.
