Pitkään valmisteilla ollut EU-direktiivi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä on etenemässä ja tuomassa lakisäänteiset sukupuolikiintiöt myös suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Keskuskauppakamarin mukaan kiintiödirektiivi voi vähentää naisten määrää pörssiyhtiöiden johtoryhmissä ja liiketoimintajohdossa. Naisten osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi viime vuonna ensimmäistä kertaa 30 prosenttiin ja johtoryhmissä 20 prosenttiin. Suomi ja muut pohjoismaat sijoittuvat sekä hallitus- että johtoryhmävertailussa aiempien vuosien tapaan korkealle.
Tiedot käyvät ilmi tänään, Minna Canthin ja tasa-arvon päivän aattona, julkaistusta Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta. Katsauksessa on selvitetty naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri maissa. Lisäksi katsauksessa on selvitetty pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöitä koskevan direktiivin vaikutuksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin.
Suomessa naisten osuus hallituksissa on noussut voimakkaasti koko 2000-luvun, joskin viime vuosina kasvuvauhti on hidastunut. Vuonna 2020 naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä ylitti ensimmäistä kertaa 30 prosentin rajan. Viime vuonna osuus laski ennätyksestä yhdellä prosenttiyksiköllä 29 prosenttiin. Johtoryhmätasolla naisten osuus pysyi edellisvuoden ennätystasolla 27 prosentissa.
Kansainvälisen vertailun kärkimaista Suomessa ja Ruotsissa naisten korkea osuus on saavutettu yksinomaan elinkeinoelämän itsesääntelyllä ja yhtiöiden omalla aloitteellisuudella. Suomessa jopa naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on suurempi kuin keskimääräinen naisten osuus OECD-maiden suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa.
EU-direktiivi tuomassa lakisäänteiset kiintiöt myös Suomeen
Pitkään valmisteilla ollut EU-direktiivi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä on tällä viikolla edennyt, kun jäsenvaltiot saavuttivat yhteisymmärryksen direktiivin sisällöstä. Direktiivi on tuomassa lakisäänteiset sukupuolikiintiöt myös suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Direktiivin lopullinen sisältö muodostuu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa.
Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan hieman alle puolet suomalaisista yhtiöistä täyttäisi jo nykyisin direktiiviehdotuksen mukaisen tavoitteen naisten ja miesten tasapuolisesta edustuksesta hallituksessa ja mahdollisessa hallintoneuvostossa. Vaikka moni suomalaisyhtiö jo täyttääkin direktiivin tavoitteen, Kajalan mukaan kiintiösääntely vie huomion pois naisjohtajuuden edistämisestä kokonaisuutena.
”Kiintiösääntelyn riskinä on, että moni nainen jättää nousujohteisen uran ryhtyäkseen hallitusammattilaiseksi. Se voi vähentää naisten määrää pörssiyhtiöiden johtoryhmissä ja erityisesti liiketoimintajohdossa”, sanoo Kajala.
Kajala pitää kiintiösääntelyä ongelmallisena myös siksi, että se kohdistuu osakkeenomistajien tärkeimpään oikeuteen eli oikeuteen valita yhtiön hallitukseen parhaaksi katsomansa henkilöt. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan vain 18 pienintä pörssiyhtiötä olisi jäämässä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Direktiivineuvotteluissa on esillä myös mahdollisuus lykätä tiettyjen hallituksen jäsenten valintamenettelyä koskevien säännösten soveltamista, jos naisten ja miesten tasapuolinen edustus on saavutettu muilla toimenpiteillä. Kajalan mukaan Suomen ja Ruotsin esimerkit osoittavat, että naisjohtajuutta voidaan edistää tehokkaasti myös ilman kiintiöitä.
”Olisi tärkeää, että direktiivi jättäisi joustovaraa niille maille, joissa sukupuolten riittävän tasapuolinen edustus on pystytty saavuttamaan ilman kiintiöitä. Mahdollisen joustovaran käyttöönotto todennäköisesti kuitenkin edellyttää, että naisten osuus hallitusten ja varsinkin hallintoneuvostojen jäsenistä kasvaisi vielä nykyisestä”, sanoo Kajala.
Kajalan mukaan naisjohtajuuden edistäminen edellyttää elinkeinoelämältä ja yhteiskunnalta edelleen määrätietoisia toimia.
“Tasa-arvoa talouselämän johtotehtävissä edistetään kestävimmin pienentämällä sukupuolten segregaatiota koulutusalojen välillä ja luomalla ilmapiiriä, joka kannustaa naisia etenemään urallaan. Yrityksissä on tärkeää kiinnittää huomiota naisten urapolkuihin, jotta ne nykyistä useammin johtaisivat tukitoimintojen johtotehtävien sijaan kohti liiketoimintojen johtotehtäviä ja toimitusjohtajuutta. Tulevaisuuden hallitusosaajat löytyvät tämän päivän toimitusjohtajista ja johtoryhmien jäsenistä”, sanoo Kajala.
