Aamun työllisyystilastot maalaavat jossain määrin ristiriitaista kuvaa. Työttömyyden nousu on jatkunut edelleen, mutta työllisyys piti kohtalaisesti pintansa vastatuulesta huolimatta. Työvoimaan osallistumisen hyvä kehitys vuodenvaihteen ympärillä on riittänyt tasapainottamaan työttömyyden noususta tulleen paineen työllisyyteen.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli tammikuussa noin 2000 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Käytännössä työllisyys oli siis likimain samalla tasolla, eli liikutaan syvällä virhemarginaalin sisällä.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 76,5 prosenttia. Perinteinen 15–64-vuotiaiden työllisyystrendi oli 73,2 prosenttia. Vuoden 2022 lopussa mitatusta huipputasosta työllisyysasteen trendi on laskenut yli prosenttiyksikön, mutta muutokset ovat olleet hitaita, eikä viime kuukausina ole nähty merkkejä rajummasta tiputuksesta.
”Pitkään jatkunut heikko suhdannejakso on nostanut odotetusti työttömyyttä, mutta samalla uutta väkeä on saatu työmarkkinoille, mikä on tukenut työllisyyskehitystä. Kokonaisuudessaan tilanne on pelättyä parempi, eikä työllisyyden lasku ole laajentunut suhdanneherkiltä toimialoilta koko taloutta koskevaksi ilmiöksi. Täytyy silti muistaa, että toistaiseksi ollaan vielä heikkenemisvaiheessa”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työttömänä oli tammikuussa 231 000 henkeä eli 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli 7,7 prosenttia. Trendi on noussut 1,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2022 kevääseen, jolloin mitattiin koronapandemian jälkeisen ajan alimmat lukemat.
Kokoaikaisesti lomautettuja oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammikuussa 35 000. Määrä on 12 700 suurempi kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyden nousu yhdistyy historiallisesti korkeaan työllisyyden tasoon
”Yhä selkeämmin korostuu työttömyyden nousun yhdistyminen historiallisesti korkeaan työllisyyden tasoon, mikä kertoo eri toimialoihin kohdistuvasta kysynnän vaihtelusta. Riskinä on, että kun työttömyys kerran pääsee nousemaan, on sen aleneminen yleensä hidasta. Pitkäaikaistyöttömyyden tasossa ei ole käytännössä nähty enää parannusta viime kesän jälkeen, vaan on jämähdetty huolestuttavan korkealle”, sanoo Appelqvist.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli tammikuussa 91 700. Lukema on 5 800 isompi kuin vuotta aikaisemmin.
TE-toimistoihin ilmoitettiin tammikuussa haettavaksi 91 200 uutta työpaikkaa. Laskua viime vuodesta oli 23 500.
”Vaikka avoimien työpaikkojen määrä laski edellisen vuoden korkeasta tasosta, on lukema yllättävän vahva. Lisätyövoimalle löytyi siis alkuvuodesta edelleen kysyntää, mikä on rohkaiseva merkki vaikeuksien keskellä”, sanoo Appelqvist.
