Työttömyys nousee, työllisyys sinnittelee 

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala

Työllisyyskehitys jatkui edelleen jopa yllättävän vahvana joulukuussa. Suhdanteen suunta on kulkenut alaspäin lähes kaksi vuotta. Se on näkynyt työllisyyden heikkenemisenä, mutta pelättyä vähemmän.   

Joulukuussa työllisten määrä nousi 5000 hengellä vuotta aiemmasta. Samalla työttömien määrä kuitenkin nousi 12 000 hengellä. Kun sekä työllisyys että työttömyys nousevat samanaikaisesti, kertoo se työvoiman koon kasvusta, joka on riittänyt kumoamaan työttömyyden nousun työllisyyttä heikentävän vaikutuksen. 

Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 77,5 prosenttia. Perinteisempi 15–64-vuotiaiden työllisyystrendi oli 73,1 prosenttia. Työllisyyden trendiluvut laskivat hieman kuukausitasolla, mutta se kertoo enemmänkin heikkenevästi työllisyyskehityksestä syksyllä, ei niinkään joulukuun huonoudesta. 

Korkeimmillaan 15–64-vuotiaiden työllisyyden trendi oli vuoden 2022 loppupuolella, jolloin se kävi lukemassa 74,2 prosenttia. Siihen verrattuna työllisyysaste on laskenut jo yli prosenttiyksikön. 

”Työllisyys oli vuoden päätteeksi heikkenevällä trendillä, mutta ei edelleenkään vapaassa pudotuksessa. Heikentymisestä huolimatta voidaan sanoa, että työmarkkinat ovat kestäneet pitkään jatkuneen suhdannekurjuuden yllättävän hyvin”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. 

Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna oli joulukuussa työttömänä 199 999 henkeä. Työttömyysasteen trendi oli 7,6 prosenttia. Alimmillaan työttömyyden trendi oli nykyisessä suhdannesyklissä keväällä 2022, jolloin lukema oli 6,5 prosenttia. Työttömyysaste on siten noussut sekin jo yli prosenttiyksikön. 

Joulukuussa kokoaikaisesti lomautettuja oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 39 600. Nousua viime vuodesta oli 16 000 ja marraskuusta 13 600. 

”Jonkinlainen viimeaikainen uusi ilmiö on se, että meillä on aika paljon työttömyyttä ja lomautuksia siitä huolimatta, että työllisyys on historiallisesti korkeaa. Se kertoo siitä, että työvoiman kysyntä jatkuu joillakin toimialoilla, mutta ei välttämättä tavoita samoja henkilöitä, jotka jäävät työttömiksi. Taustalla on oletettavasti sekä kannustinongelmia että muita kohtaantohaasteita”, toteaa Appelqvist. 

Todennäköisesti jonkin verran aiempaa enemmän lomautettuja on joulukuussa luokiteltu jo työttömiksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa määräaikaisesti lomautetut henkilöt tulkitaan työllisiksi, jos lomautus on kestänyt alle kolme kuukautta. Sitä pidemmät määräaikaisesti lomautetut luokitellaan joko työttömiksi tai työvoiman ulkopuolelle riippuen siitä, onko henkilö aktiivisesti etsinyt uusia töitä. 

TE-toimistoissa oli joulukuussa avoimena 82 100 työpaikkaa, mikä on 47 400 vähemmän kuin vuosi sitten. Uusia työpaikkoja ilmoitettiin 44 800. 

”Työllisyyden lasku keskittyy edelleen rajatuille toimialoille, erityisesti rakentamiseen. Kuluvan vuoden talouskasvun kannalta on keskeistä, leviääkö työllisyyden lasku laajemmin vai jääkö se kapeammaksi ilmiöksi. Toistaiseksi ei ole merkkejä heikon työllisyyskehityksen rajummasta eskalaatiosta taloudessa”, sanoo Appelqvist. 

Jukka Appelqvist

Pääekonomisti

+358 44 263 1051

Kategoriat:Työllisyys, Jukka Appelqvist