Oikeat askelmerkit ilmastopolulle
Ilmasto- ja vastuullisuusvaatimukset koskettavat entistä enemmän myös pk-yrityksiä. Niiden tuominen osaksi yritysten arkea on kuitenkin usein haastavaa. Ohjelmistotalo Monad, perävaunuvalmistaja Ekeri ja puunjalostusteknologiaa toimittava Jartek ovat saaneet siihen oppia ja opastusta Keskuskauppakamarin Ilmasto-ohjelmasta.
Onko yrityksen hiilijalanjälki jo laskettu Scope 1- ja 2 -päästöjen osalta? Pitäisikö saman tien ottaa työn alle myös Scope 3? Miten kammata koko tuotanto- ja toimitusketju? Ja mikä kaikkein tärkeintä: Kuinka muuttaa laskennan tulokset konkreettisiksi toimiksi, jotka näkyvät päivittäin myös yrityksen arjessa?
Siinä kysymyksiä, joiden parissa entistä useampi pk-yritys joutuu painiskelemaan. Painetta tulee paitsi lainsäädännöstä myös markkinoilta. Käytännössä vastuullisuusasioihin on jo pakko pureutua, mikäli aikoo pysyä kilpailussa mukana ja säilyttää vanhat yhteistyöverkostot ja asiakkuudet.
Tämä haaste on tiedostettu myös Keskuskauppakamarissa, joka on rakentanut pk-yrityksille suunnatun Ilmasto-ohjelman yhdessä Lähi-Tapiolan kanssa. Ilmainen ja pitkälti verkkopohjainen koulutus pitää sisällään muun muassa hiilijalanjäljen laskentaa, asiantuntijaluentoja, opastusta päästöpudotuksiin sekä verkostoitumista.
Koulutuksen tarpeesta kertoo jotain se, että ensimmäisellä kierroksella vuonna 2024 osallistujia oli runsaat 200 eri puolilta Suomea. Tammikuussa 2025 osallistujamäärä rikkoi jo 300 pk-yrityksen rajan.
Seuraava Ilmasto-ohjelma käynnistyy tammikuussa 2026 ja ilmoittautuminen siihen käynnistyy elokuussa 2025.
Ohjelmistotalo oppi keskittymään olennaiseen
Yksi Ilmasto-ohjelmaan osallistuneista yrityksistä on tamperelainen Monad. Vuonna 2017 perustettu yritys kehittää ohjelmistoratkaisuja muun muassa terveydenhuollon, teollisuuden ja työkoneiden järjestelmien tarpeisiin.
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Karri Harjun mukaan konsulttiyrityksen hiilijalanjälki on jo luonnostaan pieni ja sitä on puristettu edelleen alaspäin mm. kiinteistönomistajan tekemillä nollapäästöisillä sähkö- ja kaukolämpösopimuksilla. Keskuskauppakamarin koulutus kuului kuitenkin tarjonneen tärkeitä askelmerkkejä eteenpäin.
Monad osallistui ensin hiilijalanjäljen laskentaan, jonka jälkeen oli vuorossa Ilmasto-ohjelma ja tiekartan suunnittelu. Tänä keväänä johto on saanut vastuullisuusvalmennusta ja hiljattain yritys liittyi mukaan ilmastoyhteisöön.
”Olemme profiloituneet kestävän ohjelmistokehityksen yritykseksi, joten vastuullisuus on meille tärkeää. Sanojen ja mainoslauseiden lisäksi on oltava uskottavia ja konkreettisia tekoja. Sitä vaativat myös yhteistyökumppanit ja työnhakijat”, Harju kertoo.
Ilmasto-ohjelman keskeisimmäksi hyödyksi hän laskee sen, että asiantuntijoiden ohjeistus auttaa keskittymään oman yrityksen kannalta olennaisimpiin asioihin. Apuna ja vertaistukena ovat myös muut samojen pulmien kanssa painiskelevat pk-yritykset.
”Tällaisten isojen ja haastavien kokonaisuuksien edessä iskee helposti rimakauhu ja epävarmuus siitä, tekeekö ylipäätään oikeita asioita. Ilmasto-ohjelma on auttanut nostamaan pöydälle oikeat asiat ja saatu homma pyörimään”, Harju kiittelee.
”Samalla tämä on varautumista tulevaisuuteen. Vastuullisuuteen liittyvät velvoitteet lisääntyvät jatkuvasti ja tämä pohjatyö helpottaa tulevaa tekemistä”, hän lisää.
Perävaunuvalmistaja pureutuu päästöihin
Myös Pedersöressä toimiva perävaunuvalmistaja Ekeri on ollut mukana Ilmasto-ohjelmassa. Kestävyys- ja jälkimarkkinapäällikkö Daniel Asplundin mukaan ympäristö- ja vastuullisuusasioihin herättiin jo viime vuosikymmenen lopulla.
”Liikenne ja logistiikka ovat isoja päästölähteitä ja aloitimme omat päästötalkoot jo vuonna 2019. Tuolloin oivalsimme, että paine niiden pienentämiseksi tulee jatkossa vain kasvamaan”, Asplund muistelee.
Ilmasto-ohjelman oppien avulla Ekerissä saatiin selville muun muassa oman toiminnan suurimmat päästölähteet, joiden myötä päästiin priorisoimaan ja aikatauluttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Samalla kirkastui näkemys siitä, mistä kannattaa aloittaa.
”Kestävyys on paljon muutakin kuin hiilijalanjälki ja tärkeintä on mennä koko ajan pienin askelin eteenpäin. Yhdellä kertaa ei näitä asioita saa valmiiksi”, Asplund muistuttaa.
”Jos nyt pitäisi aloittaa alusta, niin velvoitteiden kanssa tulisi kyllä paniikki”, hän tunnustaa.
Viime kädessä kyse on myös hyvästä johtamisesta, jonka myötä uudet käytännöt ja toimintatavat saadaan levitettyä koko organisaatioon. ”Näistä olemme saaneet ohjelman muilta osallistujilta tärkeitä vinkkejä ja kokemuksia”, Asplund kiittelee.
Jartek teki päästölaskennasta arkisen asian
Puunjalostusteknologiaa toimittavassa Jartekissa vastuullisuuden merkitys on sisäistetty paitsi liiketoiminnan näkökulmasta myös yhteiskunnallisena velvoitteena. Ilmasto-ohjelma oli puolestaan luonteva askel, joka tukee kestävän liiketoiminnan tavoitteita.
”Ilmasto-ohjelma on tarjonnut konkreettisen tavan parantaa läpinäkyvyyttä ja ilmastovastuullisuutta sekä antanut työkalut systemaattiseen kehittämiseen. Opitut asiat eivät jää irrallisiksi tiedonmurusiksi, vaan muodostavat loogisen kokonaisuuden. Nyt päästölaskenta ei enää tunnu pelottavalta tai ylivoimaiselta, vaan hallittavalta osalta arkea”, kertoo vastuullisuuskoordinaattori Julia Riuppieva.
Vauhdittajana ovat olleet myös asiakkaiden ja sidosryhmien kasvavat odotukset. Jartekissa onkin seurattu vastuullisuusraportointia koskevan sääntelyn kehitystä etenkin EU:n ESG-kehikon osalta.
”Tulevaisuudessa nämä vaatimukset koskevat suoraan tai välillisesti yhä useampia toimijoita”, Riuppieva muistuttaa.
Hänen vinkkinsä Ilmasto-ohjelmaan osallistumista pohtiville yrityksille onkin selkeä. ”Kannattaa osallistua. Ohjelma ei ole vain koulutus – se on investointi tulevaisuuteen”, Riuppieva vakuuttaa.