Työmarkkinoiden rautainen lukko SAK julkaisi muutama päivä sitten tiedotteen otsakkeella ”SAK haluaa parannuksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan”. Siinä ei liene mitään yllättävää kenellekään, että SAK haluaa parannuksia ansioturvaan. Kiinnostavaa tiedotteessa oli se, että SAK asettui vihdoin kannattamaan yleistä ansioturvaa. Tiedotteessa sanotaan: ”Näiden parannusten lisäksi SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.”
Tämä on mitä tervetullein linjanmuutos. Jyrkkä vastustaminen saattaa siis kääntyä lyhyessä ajassakin, kun tuulee oikeasta suunnasta. En missään nimessä moiti SAK:ta takinkäännöstä tai tuuliviirinä olemisesta. Näin järkevät ihmiset ja instituutiot toimivat – kun tiedot ja tilanteet muuttuvat, on linjauksia syytä päivittää.
Kuten työmarkkinapöydissä aina, SAK ei tietenkään ehdoitta asetu kannattamaan yleistä ansioturvaa. Työmarkkinapöydässähän on kyse pelitilanteesta ja SAK sitoo linjanmuutoksensa muihin tavoitteisiin. Näitä ovat esimerkiksi alimpien työttömyyspäivärahojen korotus, karenssien ”kohtuullistaminen” sekä työssäoloehdon ja sovitellun päivärahan määräytymisen muutokset.
Edellä mainittu lista ei ole lainkaan hullumpi – ne ovat siis ihan järkeviä tavoitteita. Piru toki piilee yksityiskohdissa. Mutta kustannusneutraalina uudistuksena on todennäköisesti mahdollista löytää nykyistä parempia malleja, joissa suurin osa SAK:n nimeltä mainitsemista uudistuksista toteutuu. Käydään ne vielä lyhyesti läpi.
Alimpien työttömyyspäivärahojen korotus: ei huono idea, varsinkaan kriisiaikana. Samalla on kuitenkin muistettava, että julkinen talous on jo nyt pinteessä ja rakenteellinen työttömyys korkeaa – siis sekä suhdanne että rakenne vuotaa. Näin ollen samaan aikaan on pohdittava kokonaisuutta kustannusten näkökulmasta. Ruotsissa on korkea korvausaste ja katto suurimmilla päivärahoilla. Tällainen uudistussuunta kannattaisi pohtia läpi.
Karenssien kohtuullistaminen: samaa mieltä. Karenssit voisivat olla enemmän asteittaisia, kuin nyt ne ovat tyyppiä ”kaikki tai ei mitään”. Toisin sanoin työttömyysetuuden menettää kokonaan, jos on toiminut työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Etuuden osittainen alenema rikkeen tapauksessa voisi olla inhimillisempi menettelytapa.
Työssäoloehdon ja sovitellun päivärahan määräytymisen muutokset: jälleen ainakin osittain samaa mieltä. SAK toivoo siis, että työssäoloehto ja soviteltu päiväraha määräytyisivät tulojen mukaan ja työaikatarkastelusta luovuttaisiin. Tämä vähentäisi byrokratiaa ja selkeyttäisi järjestelmää. Tarkemmat parametrit on mahdollista viilata kuntoon juuri sellaisiksi, kuin poliittisesti halutaan. Mutta periaatteellisesti tämäkin uudistus olisi kannatettava.
Tätä harvoin pääsee sanomaan, mutta olen siis SAK:n tuoreista linjauksista pitkälti samaa mieltä – sikäli kun olen ne oikein ymmärtänyt. Pointsit siis omasta puolestani SAK:lle, ja tapausta juhlistaakseni päiväkirjaani piirrän ison punaisen sydämen, jonka sisään kirjoitan ”SAK”.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutisissa 18.8.2020.