Keskeiset ehdotukset
Keskuskauppakamari näkee hyvänä, että lainsäädännön uudistustyössä on tavoiteltu selkeyttä ja moniportaisten menettelyjen yksinkertaistamista. Näiltä osin esitys on onnistunut. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kokoaminen tähän samaan kokonaisuuteen on hyvä ja selkeyttävä ratkaisu.
Tuen saajan näkökulmasta lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden tulee olla uudistuksen keskeisimpiä asioita, niin että mekanismien käyttö helpottuu ja palvelee tarkoitusta. On tärkeää, että viranomaisvastuut ja keskinäiset hallinnolliset suhteet on selkeästi kuvattu, mutta hakijan/tuen saajan näkökulmasta tulisi pyrkiä mahdollisimman yksinkertaisiin menettelyihin, siten karsitaan hallinnollista taakkaa sekä tuensaajan että rahoittavien viranomaisten näkökulmista.
Prossien tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia sekä vahvistaa aluekehittämisjärjestelmän kokonaisuutta. Keskuskauppakamari painottaa, että hallinnollisen taakan keventäminen ja menettelyjen yksinkertaistaminen tulisi myös heijastua myös käytännön tason toimissa, kuten hankehauissa. Hankehakujen osalta pyrkimys tulisi olla kohti yhden luukun periaatetta.
Alueiden kehittämisen toimintatapoja ja suunnittelua uudistettaessa Keskuskauppakamari korostaa, että näihin sitoudutaan eri ministeriöissä ja niiden toimivuutta seurataan. Uusina elementteinä mukaan tuotujen kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta tavoitteiden asetannassa ja toimenpide-ehdotuksissa tulee aidosti osallistaa paikalliset elinkeinonharjoittajat. Keskuskauppakamari painottaa, että alueiden elinvoimaisuuden perustan muodostavat elinkeinonharjoittajat, joiden toiminnalla on myös suurta merkitystä alueiden vetovoimalle.
Lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (Toimeenpanolaki)
Ovatko lain tarkoitus ja soveltamisalat selkeät? (1 ja 3 §)
Kyllä
Ovatko alueiden kehittämisen tavoitteet selkeät ja kestävät pitkällä aikavälillä? (2 §)
Keskuskauppakamari korostaa, että alueiden elinvoimaisuudessa elinkeinoelämän toimivuus on keskeisessä asemassa, kasvua tukevan elinkeinorakenteen edistäminen on kannatettava kirjaus lakiluonnoksessa. Lisäksi pidämme hyvänä aluekehittämisen tavoitteeksi asetettu alueiden kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä.
Muita huomioita ja kommentteja lukuun 1
Keskuskauppakamari pitää tekstiä pääosin onnistuneena. Toivoisimme, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalle nostettaisiin tekstiin ilmastonmuutoksen hillitsemisen mukanaan tuomista uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja niiden edistämisestä.
Ovatko viranomaisten vastuut ja roolit selkeästi määritelty?
Kyllä
Saako 15 §:stä kokonaiskuvan maakuntien liittojen alueiden kehittämiseen liittyvistä tehtävistä?
Kyllä
Onko maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) rooli, tehtävät ja päätöksenteko selkeästi määritelty? (17, 18 ja 19 §)
Kyllä. Keskuskauppakamari esittää, että säädöskohtaiseen perusteluun kirjataan velvoittavasti eri elinkeinoelämän järjestöjen edustus yhteistyöryhmissä.
Onko maakuntaohjelman asemasta säädetty riittävästi? (vrt. nykyisen 7/2014 lain 34 §)
Keskuskauppakamari esittää, että seuraavaan sitaattiin lisätään ”elinkeinoelämän järjestöjen”. ”Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, muiden viranomaisten, ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖJEN sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden tahojen kanssa”
Lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (Rahoituslaki)
Muita huomioita ja kommentteja lukuun 2
Hallinnollisten menettelyjen virtaviivaistaminen on erittäin keskeinen onnistumisen elementti. Yksinkertaistamalla menettelyjä mahdollistetaan myös paremmat onnistumisen edellytykset tuen saajille. Lisäksi käytännönläheistä tukea tulisi olla saatavilla.