Keskuskauppakamari kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto valtion vuoden 2022 talousarvioesityksestä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskien. Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää kunnioittavasti seuraavan.
Lausunnon pääkohdat
- Keskuskauppakamari pitää hyvänä sitä, että eri koulutusasteiden rahoitukseen on tehty kustannustason nousua vastaavat indeksikorotukset.
- Keskuskauppakamari kannattaa koulutustason nostamista korkeakoulutuksen määrää lisäämällä. Samalla kuitenkin edellytämme, että korkeakoulutuksen laatu ei saa vaarantua alimitoitetulla rahoituksella.
- Keskuskauppakamari huomauttaa, että pula osaavasta työvoimasta vaivaa erittäin laajasti yrityksiä ympäri Suomea. Hallituksen vuoden 2022 talousarviossa esittämät toimet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat Keskuskauppakamarin arvion mukaan riittämättömiä suhteessa ongelman laajuuteen.
- Keskuskauppakamari edellyttää, että valtion on pidettävä kiinni lupauksestaan kattaa täysimääräisesti oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvat todelliset kulut, vaikka ne ylittäisivät uudistuksen valmisteluvaiheessa arvioidun kustannustason.
- Keskuskauppakamari pitää TKI-toimintaan panostamista keskeisenä keinona vaikuttaa uusien innovaatioiden syntymiseen ja tuottavuuden kasvuun. Huomautamme, että olemme vielä kaukana 4 prosentin TKI-rahoitusintensiteettitavoitteesta eikä vuoden 2022 talousarvioesitys vie lähemmäs tavoitetta.
- Keskuskauppakamari pitää tulevaisuusinvestointiohjelmaa ongelmallisena siitä näkökulmasta, että monet menokohteet ovat luonteeltaan enemmänkin pysyviä eivätkä täytä investoinnin määritelmää.
Yksityiskohtainen lausunto
Koulutuksen rahoituksesta yleisesti
Keskuskauppakamari pitää hyvänä sitä, että minkään koulutusasteen rahoitustaso ei talousarvioesityksen perusteella päätösperusteisesti laske vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. On tärkeää, että eri koulutusasteiden rahoitukseen tehdään kustannustason nousua vastaava indeksikorotus, jotta tosiasiallinen rahoitustaso seuraa kustannusten nousua. Huomautamme kuitenkin, että emme pidä kestävänä ratkaisuna sitä, että osa koulutukseen kohdennetusta pysyväisluonteisesti rahoituksesta nojaa kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien varaan.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen
Keskuskauppakamari kannattaa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä ja tavoitetta siitä, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Koulutustason nostaminen näyttäytyy välttämättömänä toimenpiteenä olemassa olevan ennakointitiedon valossa. Korkeakoulutuksen määrien pitäisi vastata nykyistä paremmin työelämän tarpeeseen ja järjestelmän pitäisi reagoida nykyistä nopeammin työelämän tarpeen mukaan. Koulutusmäärien ennakoinnin pitäisi toimia niin, että merkittävää osaajapulaa ei pääsisi syntymään.
Keskuskauppakamari on huolissaan korkeakoulutuksen määrällisen laajentamisen rahoituksesta. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita on nostettu käynnissä olevalle sopimuskaudelle ammattikorkeakoulututkintojen osalta 22 prosenttia ja yliopiston maisteritutkintojen osalta 19 prosenttia. Valtio on kannustanut korkeakouluja nostamaan aloituspaikkamääräänsä, mutta aloituspaikkojen nousua, saati tutkintotavoitteiden saavuttamista vastaavaa rahoitusta ei ole osoitettu korkeakouluille. Vain osittainen rahoitus kasvaneisiin koulutusmääriin tarkoittaa käytännössä tutkintojen yksikköhintojen laskua, joka voi pidemmällä aikavälillä vaarantaa koulutuksen laadun.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii aloituspaikkojen lisäämistä entisestään. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tavoite ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kolminkertaistamisesta on erittäin kannatettava. Samalla kuitenkin toteamme, että aloituspaikkojen lisäykset on rahoitettava täysimääräisesti, jotta korkeakoulutuksen laatu ei vaarannu.
Pula osaavasta työvoimasta
Keskuskauppakamari pitää osaajapulaa suurimpana uhkana talouden kasvun jatkumiselle. Lähes 75 prosenttia yrityksistä kokee kauppakamareiden jäsenkyselyn mukaan pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 68 prosenttia yrityksistä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Pula osaajista tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa, sillä yrityksistä 64,5 prosenttia ilmoitti, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana ja 76,3 prosenttia ilmoitti tarpeen kasvavan myös 2–3 vuoden aikajänteellä. Keskeisimmät rekrytointihaasteet johtuvat yritysten mukaan vähäisistä hakijamääristä, hakijoiden vähäisestä työkokemuksesta tai soveltumattomasta koulutuksesta sekä kannustinloukuista ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä haasteista. Kysely tehtiin elokuun lopulla ja siihen vastasi noin 1300 yritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomea.
Hallituksen vuoden 2022 talousarviossa esittämät toimet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat Keskuskauppakamarin arvion mukaan riittämättömiä suhteessa ongelman laajuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rooli osaajapulan ratkaisemisessa on erittäin keskeinen. Opintotuen tulorajojen korotus tulisi muuttaa väliaikaisesta pysyväksi ja varmistaa, että korotus on tasoltaan riittävän suuri. Tällä toimenpiteellä voidaan nopeasti lisätä työvoiman tarjontaa etenkin tietyille toimialoille. Osaamisen kohtaanto-ongelman ratkaiseminen pitäisi näkyä vahvemmin talousarvioesityksessä. Lyhyiden osaamiskokonaisuuksien, muuntokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tarjontaa pitää lisätä ja siihen voidaan kannustaa muun muassa rahoituskannusteilla.
Oppisopimuskoulutus on kenties parhaiten työantajien tarpeeseen vastaava koulutusmuoto. Oppisopimuskoulutuksen määrä pitää saada kasvuun ja erityisesti nuorempia ikäluokkia on saatava oppisopimuskoulutuksen piiriin. Tämä voidaan Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan toteuttaa säätämällä koulutuskorvausten maksaminen pakolliseksi ja määrittelemällä minimi koulutuskorvaukselle. Keskuskauppakamarin arvion mukaan talousarvioesityksessä mainittu koulutuskorvausten uudistamista koskeva kokeilu ei tule tuottamaan järkeviä tuloksia valitun toteuttamismallin ja riittämättömän (5 miljoonaa euroa) rahoituksen takia. Koulutuskorvausten uudistamisen lisäksi Keskuskauppakamari esittää otettavaksi käyttöön uuden oppisopimustuen, jonka avulla porrastetaan työantajien palkkauskustannuksia silloin, kun oppisopimuskoulutukseen otetaan vailla ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö. Tuki olisi opintojen alussa suurempi ja pienenisi opiskelijan osaamispisteiden karttuessa.
Oppivelvollisuuden laajentaminen
Hallitus jatkaa aiemmin päätettyä oppivelvollisuuden laajentamista ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa. Uudistukseen kohdistetaan 65 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Jo nyt on näyttää siltä, että uudistukseen varatut resurssit eivät tule riittämään. Palaute kuntien ja koulutuksenjärjestäjien suunnalta viittaa siihen, että uudistuksen todelliset kustannukset ovat arvioitua suuremmat. Keskuskauppakamari edellyttää, että valtion on pidettävä kiinni lupauksestaan kattaa täysimääräisesti oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvat todelliset kulut, vaikka ne ylittäisivät uudistuksen valmisteluvaiheessa arvioidun kustannustason. Oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoa on seurattava tiiviisti ja toteuttamismallia muutettava, mikäli siihen havaitaan tarvetta esimerkiksi arvioitua merkittävästi suuremmaksi paisuvien kustannusten takia.
TKI-toiminta ja sen rahoitus
Keskuskauppakamari pitää TKI-toimintaan panostamista keskeisenä keinona vaikuttaa uusien innovaatioiden syntymiseen ja tuottavuuden kasvuun. Kannatamme tavoitetta käyttää TKI-menoihin 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samalla huomautamme, että olemme vielä kaukana tästä tavoitteesta eikä vuoden 2022 talousarvioesitys vie lähemmäs tavoitetta. Talousarvioesityksen mukaan valtion TKI-rahoitusintensiteetti laskee verrattuna vuoteen 2021. Vaikka TKI-menoista suurempi osa on yksityisten sektorin panostuksia, on julkisella rahoituksella merkittävä yksityistä rahoitusta vivuttava vaikutus ja siksi julkisia panostuksia TKI-toimintaan on kyettävä tekemään.
Hallituksen tulevaisuusinvestoinnit
Hallitusohjelman yhteydessä on päätetty vuosille 2020–2022 ulottuvasta niin kutsutusta tulevaisuusinvestointiohjelmasta. Näihin tulevaisuusinvestointeihin käytetään kertaluonteisesti yhteensä noin 2 miljardia euroa, josta vuodelle 2022 on kohdennettu 466 miljoonaa euroa.
Keskuskauppakamari pitää tulevaisuusinvestointiohjelmaa ongelmallisena siitä näkökulmasta, että monet menokohteet ovat luonteeltaan enemmänkin pysyviä eivätkä täytä investoinnin määritelmää. Pysyväisluonteisia menolisäyksiä ei pidä naamioida tulevaisuusinvestoinneiksi.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan hallituksen olisi pitänyt tarkastella tulevaisuusinvestointikokonaisuutta kriittisemmin tilanteessa, jossa koronapandemia syöksi talouden syvään kuoppaan ja aiheutti merkittäviä julkisia menoja ja velkaantumista. Tulevaisuusinvestointiohjelmaa on kuitenkin päätetty jatkaa ilman muutoksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuus vuoden 2022 tulevaisuusinvestoinneista on 242 miljoonaa euroa. Tämä summa kohdentuu lähinnä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan sekä ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen.
Keskuskauppakamari näkee tärkeänä panostukset ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen ja näkemyksemme mukaan tarve ulottuu myös vuoden 2022 jälkeiseen aikaan. Ammatillisen koulutuksen laadun turvaaminen vaatii riittävät resurssit opetukseen ja tukeen. Perusosaamisen vahvistamiseen on panostettava vahvasti, sillä eri tutkimusten ja selvitysten mukaan osaamistaso näyttää laskevan. Laatu- ja tasa-arvo-ohjelmilla on oma tärkeä roolinsa perusosaamisen vahvistamisessa. Myös näiden ohjelmien osalta voidaan kyseenalaistaa se, että loppuuko tarve rahoitukselle vuoteen 2022.
Keskuskauppakamarin painottaa sitä, että edellä mainittujen tärkeiden koulutuspanostusten jatkosta on esitettävä uskottava suunnitelma mahdollisimman pian. Ratkaisun pitää olla julkisen talouden näkökulmasta kestävällä pohjalla ja siten toteutettu, että se ei lisää valtion velkaantumista.