Ministeri Adlercreutz asettama jäänmurron järjestämistapatyöryhmä on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa liittyen jäämurron hallitusohjelmakirjaukseen ja pyytänyt arvioimaan nykyistä jäänmurron toimintamallia ja sitä, miten jäänmurron toimintamalli tulisi uudistaa hallitusohjelman kirjauksen pohjalta.
Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Jäänmurron ongelmien ytimessä pikainen tarve uudistaa kalustoa
Keskuskauppakamarin mukaan jäänmurtokaluston uudistaminen on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti, sillä Suomen nykyinen jäänmurtokapasiteetti ei riitä vastaamaan edes tyypillisiin talviolosuhteisiin. Esimerkiksi tämän vuoden helmikuussa Suomen jäänmurtokapasiteetti ei aina edes yhdessä Ruotsin kanssa riittänyt vaan jäänmurron kapasiteettivaje viivästytti kaupallisten rahtialusten kulkua Suomen merialueilla ja odotusaika satamiin Perämerellä venyi jopa päiviin, kun normaalisti odotusajat ovat tunteja.
Hallitusohjelmassa Suomi on sitoutunut vahvasti tavoittelemaan uusia investointeja ja valmisteilla on esimerkiksi hallitusohjelmakirjauksen mukainen teollisuuspoliittinen strategia Suomen teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ulkomaankaupastamme jopa 95 prosenttia kulkee meriteitse. Ulkomaankauppa ja teollisuuslaitokset ovat riippuvaisia jäänmurron mahdollistamista ympärivuotisista kuljetuksista. Suomen logistinen kilpailukyky edellyttää toimivia jäänmurtopalveluita, jotta voimme kuroa kiinni talven aiheuttaman takamatkaa verrattuna kilpailijamaihimme.
Suomen jäänmurtajista vanhimmat ovat rakennettu jo 70 vuotta sitten. Keskuskauppakamarin mukaan uusien jäänmurtajien hankinnassa on huomioitava rahtiliikenteen merkittävästi muuttunut operointiympäristö. Alusten itsenäinen jäissä kulkukyky on heikentynyt samalla kun ympäristösyistä siirrytään yhä kookkaampiin laivoihin, joille nykyiset murtajat eivät pysty avaamaan riittävän leveitä väyliä. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden merkitys on korostunut. Suomen on pystyttävä huolehtimaan merikuljetusten toimivuudesta kaikissa olosuhteissa häiriöttä.
On myös huomioitava, että ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät tarvetta jäänmurtokapasiteetille Suomen merialueilla. Toisaalta on valmistauduttava siihen, että koko Itämeri voi jäätyä Tanskan salmiin asti kuten kävi vuonna 2010-2011 kun taas toisaalta ilmaston lämpeneminen kasvattaa lämpiminä talvina ahtojään määrää jäämassojen liikkumisen takia. Ahtojään kasaantuminen paksuiksi valleiksi on ongelmallista laivaliikenteelle, eivätkä varsinkaan heikkotehoisemmat rahtilaivat pysty etenemään ilman säännöllistä jäänmurtoa.
Keskuskauppakamarin mukaan uusien jäänmurtajien hankinnassa on lisäksi huomioitava, että jäänmurtajilla on keskeinen rooli koko kuljetusketjun päästöjen vähentämisessä. Jäänmurto vaikuttaa merkittävästi kauppalaivaston päästöihin, sillä rahtilaivojen polttoaineen kukutus ja siten myös hiilidioksidipäästöt nousevat, jos väylät eivät ole hyvässä kunnossa talvikauden aikana. Innovatiivisella jäänmurtajahankinnalla voidaan ottaa teknologialoikka, jonka keskiössä ovat kestävät lokalisoidut polttoaineratkaisut ja digitalisaatio.
Uuden järjestämistavan palveltava suomalaisen elinkeinoelämän tarpeita – Liikennehallinto määrittelemään palvelutaso
Keskuskauppakamari painottaa, että jäänmurron palveluita järjestettäessä tulee asettaa etusijalle Suomen saavutettavuus ja ulkomaankaupan edellytykset. Yritysten näkökulmasta keskeistä on jäänmurron palvelutason ennakoitavuus. Hankittavan jäänmurtokaluston tulee olla Suomen merikuljetusten tarpeisiin sopivaa, jotta tarvittava palvelutaso voidaan edes lähtökohtaisesti saavuttaa.
Jäänmurtokalusto on hankittava suomalaisen elinkeinoelämän tarpeita palvelemaan. Jos jäänmurtokalustolle on löydettävissä jäänmurtokauden ulkopuolisia töitä esimerkiksi offshore-rahtaukseen liittyen, ei Keskuskauppakamari vastusta asiaa. Jäänmurtokauden ulkopuoliset työt eivät kuitenkaan saa mitenkään vaikuttaa jäänmurtokaluston ydintehtävään talvimerenkulun mahdollistajana, eikä talvisen jäänmurron palvelutasossa voida tehdä kompromisseja. Jäänmurtokaluston mahdollisten muiden töiden tulee olla alisteisia Suomen logistiselle kilpailukyvylle ja Suomen ulkomaankaupan palvelutarpeille.
Keskuskauppakamarin näkemys on, että elinkeinoelämän tarpeet täyttävän palvelutason määrittelyn tulisi tapahtua liikennehallinnon ohjauksessa. Palveluita käyttävien asiakkaiden sekä loppuasiakkaiden tarpeet tulee ottaa huomioon palvelutasoa määriteltäessä. Palvelutason määrittely tulisi toteuttaa läpinäkyvästi. Jäänmurron toteuttamisen kustannuksista tulisi raportoida myös läpinäkyvästi.
Yhteistyötä Ruotsin ja Viron kanssa jatkettava
Jäänmurron kustannustehokkuuden ja toimivuuden näkökulmasta, Keskuskauppakamari kannattaa yhteistyön kehittämistä Ruotsin ja Viron kanssa.
