Keskuskauppakamari pitää lähtökohtaisesti perusteltuna, että verojärjestelmän painopistettä siirretään haittojen verottamiseen samalla, kun työntekemisen ja yrittämisen verotusta kevennetään hallituksen puoliväliriihessä tekemien päätösten mukaisesti.
Virvoitusjuomaveroon nyt ehdotettu 110 miljoonan euron veronkorotus, eli noin 50 %:n korotus nykyiseen verotuottoon verrattuna, on kuitenkin suhteettoman korkea, kun huomioidaan sen pistemäinen kohdentuminen suhteellisen suppeaan määrään tuoteryhmiä ja niiden valmistajia. Kuten esitysluonnoksessa on todettu, veronkorotus on seurausta nimenomaan virvoitusjuomaveroon fiskaalisista syistä tehtävästä tasokorotuksesta, eikä terveysvaikutusten tavoittelemiseen tehtävästä veron porrastamisesta aiempaa useampaan luokkaan sokeripitoisuuden mukaan.
Samalla hallitus on kuitenkin puoliväliriihen päätöksen mukaisesti alentamassa mm. elintarvikkeita koskevaa alempaa 14 %:n verokantaa 13,5 %:iin, minkä arvioidaan pienentävän valtion verotuottoja noin 150 miljoonalla eurolla. Arvonlisäverotusta pidetään yleisesti erittäin tehokkaana verotulojen lähteenä sen laajapohjaisuudesta johtuen. Sen sijaan virvoitusjuomavero pistemäisenä valmisteverona aiheuttaa sekä yrityksille että Verohallinnolle enemmän hallinnollisia kuluja. Nyt ehdotetut virvoitusjuomaveron veropohjan laajennukset ja veron määrän lisäporrastaminen ovat vielä omiaan lisäämään verosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa esitysluonnoksessa kuvatulla tavalla.Verojärjestelmän tehokkuuden näkökulmasta hallituksen tekemät päätökset näyttäytyvätkin nurinkurisina.
Keskuskauppakamari esittää huolensa siitä, että ehdotetut kiristykset virvoitusjuomaveroon uhkaavat kotimaisen juomateollisuuden kannattavuutta ja vähentävät alan yritysten investointeja, työpaikkoja ja tuotekehitystä.Esimerkiksi kansainvälisissä konserneissa ehdotettu korotus tulee varmuudella johtamaan mietintöihin tuotannonsiirroista Suomen markkinan merkittävien laskuodotusten vuoksi.Yritysten toiminta- ja kasvuedellytysten tukemiseksi hallituksen tulisi tehdä tasapuolista ja ennakoitavaa veropolitiikkaa sekä välttää hallinnollisen taakan lisäämistä. Virvoitusjuomaveroon esitetyt kiristykset eivät valitettavasti täytä yritysten kasvua tukevan veropolitiikan edellytyksiä ja niitä tulisi uudelleenharkita.
