Viite: Hankkeen VM022:00/2020 lausunto
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesitykseen liittyvistä liikenteen työsuhde-etujen verotusta koskevista ehdotuksista. Keskuskauppakamari esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.
Esitysluonnoksen mukaan työsuhdeauton verotusarvoa alennettaisiin 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden autoverolaissa tarkoitettu ajonaikainen hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden, ja joita tällä hetkellä ovat täyssähköautot. Kyse olisi määräaikaisesta tuesta vuosille 2021-2023. Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä vapautettaisiin verosta vuosille 2021-2023. Työsuhdematkalipun verovapautta korotettaisiin 3 400 euroon vuodessa ja joukkoliikenteen osuus liikkumispalvelupaketista katsottaisiin työsuhdematkalipuksi. Työsuhdepolkupyöräetu säädettäisiin verovapaaksi eduksi 750 euroon asti vuodessa. Työsuhdesähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.
Työsuhdeautojen verotukseen ehdotettujen muutosten tavoitteena on lisätä ajonaikana nollapäästöisiksi katsottavien autojen osuutta työsuhdeautokannassa ja näin vähentää liikenteen päästöjä. Työsuhdematkalippuun sekä työsuhdepyöräilyyn liittyvien verotukien tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa. Verotukien vaikutukset liikenteen päästövähenemään ja verotuottoihin arvioidaan vähäisiksi.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan autoilun työsuhde-etua uudistetaan siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Sähköauton latausetu vapautetaan verosta ja samalla uudistetaan muiden työsuhde-etujen verotusta niin, että sillä tuetaan tasapuolisemmin myös kevyen ja julkisen liikenteen sekä liikkumispalvelujen (MaaS) käyttöä. Keskuskauppakamari toteaa, että nyt esitetyt muutokset työsuhde-etujen verotukseen vastaavat hallitusohjelman kirjausta.
Keskuskauppakamari pitää ehdotettuja toimenpiteitä oikeansuuntaisina siltä osin, kun ne keventävät ansiotulojen kireää verotusta. Keskuskauppakamari kannattaa sitä, että autoedun verotusarvon alennus koskee teknologianeutraalisti kaikkia ajonaikana nollapäästöiseksi määriteltyjä työsuhdeautoja, vaikka edun piirissä tällä hetkellä ovat käytännössä vain täyssähköautot.
Esitysluonnoksen vaikutusarvion mukaan ehdotusten vaikutukset tulisivat olemaan melko vähäisiä. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan verokannustinten tulisi olla riittävän pitkäaikaisia vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden hankkiminen yritysten pysäköintihalleihin voi olla merkittävä investointi yrityksille, jolloin verokannustimien vaikuttavuus edellyttäisi sitä, että verotukselliset edut olisivat pysyviä tai vähintäänkin pitkäaikaisia. Vastaavasti työsuhdeautojen leasing- tai käyttökaudet ovat tyypillisesti 3-4 vuoden mittaisia, joten nyt ehdotettu työsuhdeautojen verotusarvon määräaikainen alentaminen vuosille 2021-2023 ei ehtisi vaikuttaa niihin tilanteisiin, joissa työsuhdeautojen leasing- tai käyttökaudet päättyvät seuraavan kerran vuosina 2023-2024.
Liikenteen verotusta arvioivan työryhmän tehtävänä on antaa suosituksia tarvittavista verotoimenpiteistä päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi. Keskuskauppakamari pitää yhtälöä päästöjen vähentämisestä ja verotulojen tason säilyttämisestä hankalana. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan veronsaajien tulisi hyväksyä verotulojen tason väliaikainen lasku, jos toimijoita halutaan vaikuttavasti ohjata vähäpäästöisempään liikenteeseen verokannustimia käyttämällä.