Elintarvikeketjussa kohtuuttomia sopimusehtoja – Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa käyttämään aitoa hinnantarkistusehtoa

Kuvituskuva.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt erään päivittäistavarakaupan alan toimijan ja alkutuottajien välisissä sopimuksissa käytettävän hinnantarkistusehdon hyvän kauppatavan mukaisuutta. Lautakunnan mukaan ehto on kohtuuton. Kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella. Lautakunta suosittaa, että kiinteähintaisessa, hintajaksoltaan pitkäkestoisessa sopimuksessa, on oltava aito hinnantarkistusehto.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan tietoon on tullut, että eräs päivittäistavarakaupan alan toimija on pyytänyt alkutuottajilta kiinteähintaista tarjousta satokausituotteista. Tarjous on tullut antaa yhdeksän kuukautta etukäteen ja kymmenen kuukauden ajalle, eli pisimmillään hinta on sovittu 19 kuukautta etukäteen.

”Päivittäistavarakaupan ja alkutuottajien välisten sopimusten mukaan hinnanmuutoksista on ollut mahdollista neuvotella, mutta lautakunnan selvityksen mukaan tämä ei käytännössä ole ollut mahdollista, vaikka satomäärä tai tuotantokustannukset muuttuisivat olennaisesti. Päivittäistavarakaupan ala on Suomessa hyvin keskittynyttä, joten yksittäisen tuottajan neuvotteluasema on heikko”, toteaa elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtaja, professori Veikko Vahtera.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta katsoo, että kysymyksessä oleva kaupan ja alkutuottajan kiinteähintaisen pitkäkestoisen sopimuksen hinnantarkistusehto on kohtuuton sopimusehto. Kysymyksessä olevan kaupan menettely on siten hyvän kauppatavan vastaista.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että kiinteähintaisessa hintajaksoltaan pitkäkestoisessa sopimuksessa on oltava aito hinnantarkistusehto erityisesti siltä varalta, jos sopimushinnan perusteena olevat olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Tarve tällaiselle hinnantarkistusehdolle on erityisesti silloin, kun sopimusosapuolet eivät ole toisiinsa nähden tasavertaisessa asemassa ja kiinteä hinta tulee antaa ennen kuin tuotantokustannukset ja satomäärä ovat selvillä.

Lautakunnan suosituksen mukaan hinnantarkistuslausekkeesta on käytävä ilmi se mekanismi, jonka mukaan tuotteen hinta voi muuttua, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Hinnanmuutos voidaan sitoa esimerkiksi tiettyyn indeksiin. Tällöin muutos on mahdollinen ilman erillistä neuvottelua ja toisen osapuolen antamaa suostumusta.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on elinkeinoelämän itsesääntelytoimielin. Lautakunnan toimintaa rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa ry. Lautakunta toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä.

Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

professori Veikko Vahtera
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtaja
+ 358 50 585 9045

Kategoriat:Lautakunnat, Paula Paloranta